keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Pohjoismainen saamelaissopimus

Kun pohjoismaista saamelaissopimusta ollaan näillä tiedoin jo parafoimassa eli alustavasti allekirjoittamassa oikeusministeriön taholta, eikä sopimusluonnosta ole kyselyistä huolimatta annettu yleiseen tietoon, julkaisen pöydältäni löytyvän sopimuksen luonnoksen kokonaisuudessaan tässä blogissani.
Saamelaissopimuksen osalta ollaan ajautumassa samanlaiseen tilanteeseen kuin ILO 169 -sopimuksen kohdalla aiemmin. Toisin sanoen valtakunnan päätöksentekijät saavat eteensä parafoidun sopimuksen ja päälleen vaatimukset sen ratifioimisesta. Sopimukseen siis joudutaan ottamaan kantaa vasta tuossa vaiheessa, sillä mitään – ainakaan julkista tietoa – ei ole, että edes valtioneuvosto olisi sopimusluonnosta ja sen parafointia käsitellyt.
Huomautan, että tämä julkaisemani versio on luonnos eikä siihen sisälly Suomen taholla ministeriöissä (oikeusministeriössä ja maa- ja metsätalousministeriössä) käytyjä mahdollisia neuvonpitoja sopimuksen edellyttämistä kansallisista lainsäädäntö- ja muista toimenpiteistä. Tuskin näitä on kaikkien mahdollisten tulkinta- ja seurausmahdollisuuksien osalta edes yritetty käydä läpi.
Aiemmin julki annetuista tiedotteista saattoi jo arvella, että ainakin metsähallituslain soveltamisen osalta voidaan jotain esityksiä tai vaatimuksia odottaa.
Varsin mielenkiintoinen tulee olemaan myös oikeusministeriön esitys siitä miten sopimusta lähdettäisiin päätöksenteossa ajamaan. Voi hyvinkin olla, ettei ministeriön mielestä tarvita kovinkaan laajoja lausuntokierroksia, koskapa lausuntoja on jo pyydetty niinkin vasta kuin noin vuosikymmen sitten.
Sekin on mielenkiintoista, miten tähän salassa valmistellun sopimuksen käsittelyyn tullaan niveltämään oikeusministeriön teettämä alkuperäiskansojen asemaa kansainvälisesti vertaileva tutkimus, jonka piti kaiketi olla apuvälineenä Suomen harkitessa ILO 169 -sopimuksen ratifiointia.
Ehkäpä koko ILO 169 -sopimusta ei enää esitetä ratifioitavaksi, menisihän pohjoismainen saamelaissopimus sitä paljon pitemmälle ja samalla vältettäisiin muun muassa alkuperäiskansan kansainvälinen määrittäminen.
Vai vältettäisiinkö?

Seuraavassa siis pohjoismaista sopimustekstiä:

Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset, jotka toteavat

– että saamelaisilla, näiden kolmen valtion kansana ja alkuperäiskansana, on oma valtioiden rajat ylittävä kulttuurinsa ja yhteiskuntaelämänsä sekä omat valtioiden rajat ylittävät kielensä,
– että jo 7 ja 18 päivänä lokakuuta 1751 solmitun rajasopimuksen lisäasiakirjassa (Lappi-kodisilli) luotiin puitteet rajat ylittävälle yhteistyölle ja vahvistettiin saamelaisten vanhan perinnäistavan mukaiset oikeudet,
– että saamelaisten oikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa,
– että Yhdistyneet kansakunnat vuonna 2007 hyväksyi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen, jonka puolesta nämä kolme valtiota äänesti ja jota kaikki kolme saamelaiskäräjää kannatti, ja että näiden kolmen valtion alkuperäiskansojen oikeuksia koskevalle julistukselle antama tuki toistettiin Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen maailmankongressin loppuasiakirjassa vuonna 2014,
– että Norja, toisin kuin Suomi ja Ruotsi, on tämän yleissopimuksen allekirjoitushetkellä ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1989 tehdyn itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen nro 169,

palauttavat mieleen

– että Yhdistyneiden kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja OECD:n monikansallisille yrityksille asettamat suuntaviivat antavat elinkeinoelämälle ihmisoikeuksien, mukaan lukien alkuperäiskansojen oikeuksien, kunnioittamista koskevan erityisvastuun ja että valtioilla on vastuu teollisuuden ohjeistamisesta kunnioittamaan näitä oikeuksia,
jotka pitävät lähtökohtanaan
– että saamelaisen tulevaa oikeusasemaa vahvistettaessa erityisesti otetaan huomioon, että historian saatossa saamelaisia ei ole kohdeltu yhdenvertaisena kansana ja että heitä on tuolloin kohdeltu epäoikeudenmukaisesti,
– että saamelaiset haluavat ja tahtovat ottaa vastuun oman tulevaisuutensa rakentamisesta ja, että heillä on myös siihen oikeus,
– että valtiot ottavat huomioon saamelaisten itsemääräämisoikeuden täyttäessään tämän sopimuksen mukaisia velvoitteitaan,
– että yleissopimus ei estä valtioita myöntämästä, ottamalla huomioon vähimmäisoikeuksia koskeva 2 artikla ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta koskeva 4 artikla, muille henkilöille, jotka katsovat olevansa saamelaisia ja, joilla on läheinen yhteys saamelaiseen kulttuuriin, oikeutta tulla otetuksi saamelaiskäräjien äänestysluetteloon.
– että ”saamelaisalueet” tässä yleissopimuksessa voidaan rajata eri lailla eri maissa ja eri kysymysten kohdalla, mutta että tämä tapahtuu saamelaisten historiallista ja nykyaikaan liittyvää läsnäoloa kunnioittaen siten, että tavoitteena on vahvistaa ja lujittaa saamelaista kulttuuria, saamen kieliä ja saamelaisten yhteiskuntaelämää, saamelaisen kansan itsemääräämisoikeuden nojalla,
– että saamelaiselinkeinoilla ja saamelaisten luonnonvarojen käytöllä tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan sellaisia perinteisiä saamelaiselinkeinoja ja sellaista perinteistä luonnonvarojen käyttöä joka ylläpitää ja kehittää saamelaista kulttuuria, saamen kieltä ja saamelaisten yhteiskuntaelämää, ja että perinteinen käyttö ei estä uusien toimintamuotojen käyttöönottoa,
– että poronhoidolla, kalastuksella ja muulla saamelaisella perinteisellä luonnonvarojen käytöllä on erityinen merkitys saamelaisen kulttuurin, saamen kielen ja saamelaisten yhteiskuntaelämän ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta,
– että saamelaisilla naisilla on keskeinen asema saamelaisen kulttuurin, saamen kielen ja saamelaisten yhteiskuntaelämän ylläpitämisessä ja kehittämisessä,

tunnustavat

– että saamelaisilla on oltava mahdollisuus käyttää maata ja vettä saamelaisen kulttuurin, saamen kielen ja saamelaisten yhteiskuntaelämän perustana,
– että saamelaiset – kuten muut – ovat voineet luoda sekä omistus- että käyttöoikeuksia niin henkilökohtaiselta kuin kollektiiviselta pohjalta,
– että yleissopimus turvaa mutta ei muuta luotuja oikeuksia saamelaisalueilla,
– että valtioilla on erityinen vastuu, saamelaisten perinnäistapoja kunnioittaen, turvata saamelaisille todellinen mahdollisuus saada kansallisen oikeusjärjestelmän kautta tunnustettua ja tuomiolla vahvistettua luodut maaoikeudet alueillaan,
– että valtioilla on mahdollisuus varmistaa että saamelaiset saavat osansa saamelaisalueilla tuotettujen luonnonvarojen arvosta, ottaen huomioon vaikutus, joka luonnonvarojen tuotannolla on ollut ja on saamelaisalueilla saamelaisten elinkeinoihin, saamelaiseen kulttuuriin ja perinteiseen elämänmuotoon,
tunnustavat saamelaiskäräjien aktiivisen roolin neuvotteluissa ja niiden osallistuminen niihin ja jotka huomioivat että näiden kolmen valtion saamelaiskäräjät ovat osaltaan hyväksyneet yleissopimuksen, ovat sopineet seuraavasta pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta.

1. lukuSaamelaisten yleiset oikeudet

1. artikla: Yleissopimuksen tarkoitus
Yleissopimuksen tarkoituksena on varmistaa ja vahvistaa saamelaisten oikeudet siten, että saamelaiset voivat säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat häiritsevät tätä mahdollisimman vähän.
2. artikla: Vähimmäisoikeudet
Tämän yleissopimuksen turvaamat oikeudet ovat vähimmäisoikeuksia. Ne eivät estä yksittäisiä sopimusvaltioita laajentamasta saamelaisten oikeuksia tai ryhtymästä kattavampiin toimiin, eikä niiden perusteella voi rajoittaa sellaisia saamelaisten oikeuksia, jotka johtuvat muista säännöksistä tai kansainvälisistä sitoumuksista.
3. artikla: Saamelaisten oikeudet
Saamelaiset ovat sopimusvaltioiden alkuperäiskansa. Saamelaisilla on oikeus säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieltään ja yhteiskuntaelämäänsä.
Valtiot turvaavat saamelaisten oikeudet tehokkaasti ja ryhtyvät tarvittaessa erityistoimiin, jotta saamelaiset voisivat nauttia näistä oikeuksista helpommin.
4. artikla: Itsemääräämisoikeus
Saamelaisilla on kansana itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden nojalla saamelaiset saavat vapaasti määrätä poliittisesta asemastaan ja taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta kehityksestään.
Itsemääräämisoikeus toteutuu itsehallintona sisäisissä asioissa ja neuvottelujen kautta asioissa, joilla voi osoittautua olevan erityistä merkitystä saamelaisille.
5. artikla: Naisten ja miesten tasa-arvo
Valtiot edistävät saamelaisten naisten ja miesten sekä saamelaisten tyttöjen ja poikien välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on saamelaisten naisten ja miesten välisen tasa-arvon saavuttaminen.
Valmisteltaessa asioita ja tehtäessä päätöksiä sopimuksen tarkoittamilla alueilla on valtioiden selvitettävä ja otettava huomioon toimenpiteen vaikutukset saamelaisten naisten ja saamelaisten miesten kannalta.
Tässä sopimuksessa mainittujen vapauksien ja oikeuksien käyttäminen on turvattava ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
6. artikla: Saamelaislasten oikeudet
Valtioiden tulee erityisesti edistää saamelaislasten oikeutta kunkin osaltaan ja yhdessä muiden saamelaisten kanssa säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä.
Valtiot kiinnittävät erityishuomiota saamelaislasten tarpeisiin ja oikeuksiin täyttäessään tämän sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Saamelaislapsilla on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti. Lapsen etu on kaikissa saamelaislapsia koskevissa toimenpiteissä ensisijainen.
7. artikla: Syrjimättömyys
Saamelaisille taataan suoja saamelaisuuteen liittyvää syrjintää vastaan.
Valtiot ryhtyvät tehokkaisiin toimenpiteisiin ehkäistäkseen saamelaisten syrjintää ja ennakkoluuloja heitä kohtaan sekä edistääkseen keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä saamelaisten ja muun väestön välillä.
8. artikla: Kieli
Saamen kielellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kaikkia saamen kieliä.
9. artikla: Perinnäistavat
Valtioiden tulee kunnioittaa asiaankuuluvasti saamelaisten oikeuskäsityksiä, oikeudellisia perinteitä ja perinnäistapoja.
Valmistellessaan lainsäädäntöä aloilla, joilla saattaa olla saamelaisia perinnäistapoja valtiot selvittävät, onko tällaisia tapoja olemassa ja tulisiko ne siinä tapauksessa turvata tai ottaa muuten huomioon lainsäädännössä.
10. artikla: Valtionrajat ylittävä yhteistyö
Valtiot helpottavat saamelaisten valtionrajojen yli harjoittamaa yhteistyötä ja pyrkivät poistamaan esteitä, jotka johtuvat kansalaisuudesta tai asuinpaikasta tai muutoin siitä, että saamelaiset ovat usean valtion alueella asuva kansa.
Valtiot edesauttavat saamelaisen kulttuurin, saamen kielen ja saamelaisten yhteiskuntaelämän säilyttämistä, harjoittamista ja kehittämistä yli valtionrajojen.  Tässä tarkoituksessa valtiot erityisesti helpottavat saamelaisten elinkeinon harjoittamista yli näiden rajojen sekä kehittävät saamelaisten mahdollisuuksia saada opetusta, terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja toisessa näistä valtioista silloin, kun tällainen ratkaisu on tarkoituksenmukaisempi.
11. artikla: Symbolit
Valtiot kunnioittavat saamelaisten oikeutta määrätä saamenlipun ja muiden saamelaissymbolien käytöstä sekä edistävät saamelaissymbolien näkyvyyttä.

2. luku: Itsemääräämisoikeus

12. artikla: Saamelaiskäräjät
Jokaisessa sopimusvaltiossa on saamelaiskäräjät, joka on kyseisen maan korkein saamelaistoimielin. Saamelaiskäräjät edustaa maassa saamelaisia ja se valitaan kyseisen maan saamelaisten yleiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla.
Säännökset saamelaiskäräjien vaaleista vahvistetaan laissa.
Saamelaiskäräjillä tulee olla sellaiset vastuualueet ja sellaisia tehtäviä, että ne voivat tehokkaasti huolehtia saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.
Saamelaiskäräjien tehtävät vahvistetaan laissa. Saamelaiskäräjät päättävät itsenäisesti muista asioista, joiden parissa ne haluavat työskennellä ja joista ne haluavat antaa lausuntoja.
13. artikla: Saamelaiskäräjien äänestysluettelo
Henkilö, joka pitää itseään saamelaisena ja
a) jolla on saamen kieli kotikielenä Norjassa tai Ruotsissa tai äidinkielenä Suomessa, tai
b) jonka jollain vanhemmalla, isovanhemmalla tai isoisovanhemmalla on ollut saamen kieli kotikielenä Norjassa tai Ruotsissa tai äidinkielenä Suomessa, tai
c) jonka joku vanhemmista on tai on ollut saamelaiskäräjien äänestysluettelossa,
on oikeus, jos muut kuten ikää, kansalaisuutta ja väestökirjanpitoa koskevat vaatimukset täyttyvät, tulla otetuksi saamelaiskäräjien äänestysluetteloon Norjassa, Ruotsissa tai Suomessa.
Saamelaiskäräjät voivat tehdä yhteistyötä yllä mainitun määräyksen täytäntöönpanossa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
14. artikla: Saamelaiskäräjien oikeus itsehallintoon
Saamelaiskäräjät tekevät itsenäisiä päätöksiä asioissa, joista ne kansallisen lainsäädännön mukaan ovat vastuussa, sekä muissa käsittelemissään asioissa.
15. artikla Yhteistyö
Saamelaiskäräjät voivat tehdä yhteistyösopimuksia muiden alkuperäiskansojen sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten tahojen kanssa.
16. artikla: Yhteiset toimielimet
Valtioiden tulee edistää saamelaiskäräjien mahdollisuutta tehdä yhteistyötä ja muodostaa yhteisiä toimielimiä. Jos kansallinen lainsäädäntö sen sallii, voidaan yhteisille toimielimille antaa julkisia hallintotehtäviä.
17. artikla: Neuvottelut
Valtio neuvottelee saamelaiskäräjien kanssa säädettäessä lakeja, tehtäessä päätöksiä sekä ryhdyttäessä muihin toimiin, joilla voi olla erityinen merkitys saamelaisille. Neuvottelut käydään hyvässä hengessä, ja niissä tulee pyrkiä yksimielisyyteen tai yhteisymmärrykseen saamelaiskäräjien kanssa ennen päätöksentekoa. Valtioiden on ilmoitettava saamelaiskäräjille mahdollisimman pian, kun ne aloittavat työskentelyn tällaisissa asioissa.
18. artikla: Neuvottelut muiden saamelaisia edustavien tahojen kanssa
Säädettäessä lakeja, tehtäessä päätöksiä sekä ryhdyttäessä muihin toimiin, joilla voi olla erityinen merkitys muille saamelaistahoille kuin saamelaiskäräjille, kuten saamelaiskylille, siidoille, paliskunnille, kolttasaamelaisten kyläkokouksille tai muille saamelaisjärjestöille, valtion tulee, jos siihen on syytä, myös neuvotella näiden tahojen edustajien kanssa.
19. artikla: Kansainvälinen edustus
Valtiot edistävät saamelaiskäräjien itsenäistä edustusta kansainvälisissä organisaatioissa ja kokouksissa, joissa käsitellään asioita, joilla on erityistä merkitystä saamelaisille.
Valtiot osallistavat aktiivisesti saamelaiskäräjiä kansainvälisissä yhteyksissä, käsiteltäessä asioita, joilla on erityistä merkitystä saamelaisille.

3. luku: Kieli ja kulttuuri

20. artikla: Oikeus kieleen ja kulttuuriin
Saamelaisilla on oikeus harjoittaa, käyttää, kehittää, säilyttää ja tuleville sukupolville välittää kieliään ja kulttuuriaan. Valtiot kunnioittavat, edistävät ja suojelevat näitä oikeuksia.
21. artikla: Saamen kielen käyttö
Saamelaisilla on oikeus käyttää henkilönnimiään sekä saada ne hyväksytyiksi kansallisten säännösten mukaisesti.
Saamelaisalueilla on voitava hyväksyä ja käyttää saamenkielisiä maantieteellisiä nimiä.
Saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä tuomioistuimissa ja asioitaessa viranomaisten kanssa saamelaisalueilla.
Valtiot edistävät saamelaisten mahdollisuutta käyttää saamen kieltä sosiaali- ja terveydenhuollossa saamelaisalueilla.
Valtiot helpottavat saamen kielen käyttöä saamelaisalueiden ulkopuolella.
Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla valtiot huomioivat saamelaiskulttuuriin liittyviä seikkoja.
22. artikla: Saamelainen kulttuuriperintö, saamelaiset kulttuuri-ilmaukset sekä saamelaisten perinteinen tieto
Valtiot ottavat huomioon saamelaisten kulttuuriperinnön, saamelaisten kulttuurinilmaukset ja saamelaisen perinteisen tiedon saamelaisasioita koskevassa päätöksenteossa.
Saamelaisten aineellinen kulttuuriperintö suojellaan lailla. Valtiot edistävät saamelaisten immateriaalisen kulttuuriperinnön turvaamista. Saamelaiskäräjät, tai viranomaiset yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa, saamelaiset museot tai muut saamelaiset laitokset vastaavat saamelaista kulttuuriperintöä koskevista asioista.
Valtion tai muun julkisen laitoksen hallussa olevan saamelaisen kulttuuriperinnön hallinnointi kuuluu saamelaiskäräjille taikka museoille tai laitoksille yhdessä saamelaiskäräjien kanssa.
Valtiot edistävät saamelaisen kulttuuriomaisuuden palauttamista ja hallinnointia kolmannen kappaleen mukaisesti.
23. artikla: Opetus
Saamelaisilla on peruskoulussa tai vastaavalla kouluasteella oikeus saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen saamelaisalueilla. Muilla maantieteellisillä alueilla valtiot takaavat saamelaisille mahdollisuuden saada saamen kielen opetusta sekä edistävät mahdollisuuksia saamenkieliseen opetukseen.
Valtioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin koulutuksen alalla, jotta saamelaisten asemaan ja oikeuksiin alkuperäiskansana sekä heidän historiaansa, kieleensä ja kulttuuriinsa liittyvä tietämys ja kunnioitus lisääntyisivät. 
Saamelaiskäräjien kanssa neuvotellaan 17 artiklan mukaisesti tai ne voivat määrätyissä puitteissa kehittää opetuksen sisältöä saamelaisaineissa ja saamelaisten historiaan, kulttuuriin, perinteisiin elinkeinoihin ja yhteiskuntaelämään liittyen.
Valtiot tarjoavat tarvittaessa, tilapäisesti, vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä käytettäväksi alueilla, joilla ei ole saamenkielentaitoisia opettajia ja joilla saamelaisia oppilaita on vähän.
24. artikla: Tutkimus
Valtiot luovat hyvät edellytykset saamelaisyhteisön kannalta merkittävälle tutkimukselle ja tutkimusyhteistyölle. Tällaista tutkimusta harjoitettaessa on otettava huomioon vakiintuneet tutkimuseettiset säännöt sekä kansainväliset periaatteet, joita noudatetaan alkuperäiskansoihin liittyvässä tutkimuksessa.
25. artikla: Tiedotusvälineet
Valtiot edistävät laajaa saamenkielistä mediatarjontaa.
Ottaen huomioon tiedotusvälineiden riippumattomuuden valtioiden tulee mahdollisimman hyvin huolehtia, että saamelaisille annetaan mahdollisuus luoda ja käyttää omia tiedotusvälineitä.
26. artikla: Valtionrajat ylittävä yhteistyö
Valtiot edistävät saamen kielenhuoltoa koskevaa valtionrajat ylittävää yhteistyötä erityisesti määriteltäessä kielellisiä normeja ja terminologiaa.
Valtiot edistävät valtionrajat ylittävää yhteistyötä kysymyksissä, jotka koskevat saamen kielen koulutusta ja opetusta, saamenkielistä koulutusta ja opetusta sekä saamelaisten historiaa, kulttuuria ja kieltä koskevaa koulutusta ja opetusta. Lisäksi valtiot edistävät saamenkielisen oppimateriaalin ja saamelaisten historiaa, kulttuuria ja kieltä koskevan oppimateriaalin kehittämistä koskevaa valtionrajat ylittävää yhteistyötä.
Valtiot edistävät saamelaisen kulttuuriperinnön ja saamelaisten perinteisen tiedon dokumentointiin, suojeluun ja käyttöön liittyvää valtionrajat ylittävää yhteistyötä.
Valtiot rohkaisevat mahdollisuuksien mukaan ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden huomioon ottaen valtionrajat ylittävää yhteistyötä saamenkielistä mediatarjontaa tarjoavien tiedotusvälineiden välillä.

4. luku: Maa ja vesi

27. artikla: Oikeus maahan ja veteen
Alueet, joita saamelaiset ovat perinteisesti käyttäneet, ovat perustana sille, että saamelaiset voivat säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä.
Saamelaiset ovat valtioissa pitkäaikaisen maa- ja vesialueiden perinteisen käytön kautta luoneet kollektiivisen tai yksilöllisen omistus- tai käyttöoikeuden saamelaisalueilla.
28. artikla: Maahan ja veteen kohdistuvien oikeuksien turvaaminen
Valtiot ryhtyvät toimenpiteisiin turvatakseen saamelaisten oikeuden niihin luonnonvaroihin, joita he ovat perinteisesti käyttäneet saamelaisalueilla ja mahdollisuudet käyttää näitä luonnonvaroja.
Valtiot varmistavat, että kansallisessa lainsäädännössä on asianmukaiset menettelytavat, joilla voidaan sitovasti vahvistaa saamelaisten oikeudet maahan ja veteen.
Tällaisten oikeuksien olemassaolon arvioinnissa huomioidaan, ettei saamelaisten maan tai vesien käytöstä useinkaan jää pysyviä jälkiä luontoon.
29. artikla: Keskinäinen kunnioitus
Valtiot huolehtivat siitä, että oikeudenomistajat ja kaikki muut maiden ja vesien käyttäjät osoittavat keskinäistä kunnioitusta toistensa intressejä kohtaan ottamalla huomioon mikä merkitys saamelaisten vesien ja maiden käytöllä on saamen kielelle, saamelaiselle kulttuurille ja saamelaisten yhteiskuntaelämälle.
30. artikla: Luonnonvaroihin kajoaminen tai niiden muuttunut käyttö
Harkitessaan saamelaisalueiden luonnonvaroihin kajoamista tai niiden käytön muuttamista koskevaa päätöksentekoa tai luvan myöntämistä tällaiselle kajoamiselle tai käytölle, valtiot kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että kajoaminen tai muuttunut käyttö ei aiheuta ilmeistä haittaa saamen kielelle, saamelaiselle kulttuurille tai saamelaisten yhteiskuntaelämälle. Kun kajoamisen tai muutoksen sallittavuutta koskevan asian ratkaisemista harkitaan, valtiot huolehtivat tässä tarkoituksessa siitä, että eri toimenpiteiden kokonaisvaikutus saamelaiseen kulttuuriin, saamen kieleen ja saamelaisten yhteiskuntaelämään alueella huomioidaan.
Kajottaessa saamelaisten omistus- tai käyttöoikeuteen myönnetään korvaus kansallisten säännösten mukaisesti.
31. artikla:Saamelaisten oikeus harjoittaa kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä
Kajoamalla luonnonvaroihin ja muuttamalla niiden käyttötarkoitusta ei saa kieltää saamelaisilta heidän oikeuttaan alkuperäiskansana harjoittaa heidän omaa kulttuuriaan, omia kieliään ja omaa yhteiskuntaelämäänsä.
32. artikla: Luonnonvarojen hallinnointi
Ottaen huomioon, että saamelaisten maahan ja veteen kohdistuvilla oikeuksilla on erityinen merkitys saamelaisen kulttuurin, saamen kielen ja saamelaisten yhteiskuntaelämän säilyttämisen kannalta, valtioiden ja muiden valtion omaisuutta hallinnoivien on mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava saamelaisten kanssa kysymyksistä, jotka liittyvät saamelaisia koskevien luonnonvarojen hallinnointiin ja joihin 17 artiklan vaatimuksia ei sovelleta, tai muulla tavalla aktiivisesti osallistaa saamelaisia näihin kysymyksiin.
33. artikla: Luonnon- ja kulttuuriympäristö
Valtiot edistävät saamelaisalueiden luonnon- ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä saamelaisten perinteistä tietoa kunnioittaen ja ottaen huomioon luonnon- ja kulttuuriympäristöjen erityismerkitys saamelaisen kulttuurin, saamen kielen ja saamelaisten yhteiskuntaelämän perustana.

5. luku: Elinkeinot

34. artikla: Saamelaiselinkeinot
Saamelaiselinkeinoilla on erityismerkitys saamelaisen kulttuurin, kielen ja yhteiskuntaelämän säilyttämisen, harjoittamisen ja kehittämisen kannalta.
Luontaiselinkeinoilla, kalastus, metsästys, pienimuotoinen eläintenpito ja luonnonvarojen talteenotto mukaan lukien, on pitkä saamelainen perinne eri saamelaisalueilla, ja ne ovat vaikuttaneet kauan kieleen, kulttuuriin ja saamelaisten perinteiseen tietoon sekä asutukseen, kotitalouteen ja duodjituotannon raaka-aineisiin.
Valtioiden tulee edistää saamelaiselinkeinoja.
Elinkeinoja ja luonnonvarojen käyttöä on edelleen pidettävä saamelaisen kulttuurin harjoittamisena, vaikka uusia tarkoituksenmukaisia toimintamuotoja otetaan käyttöön yleisen yhteiskuntakehityksen myötä.
35. artikla: Kulttuurielinkeinot ja luovat elinkeinot sekä matkailu
Saamelainen kulttuuri, historia ja luonto ovat kulttuurielinkeinojen ja luovien elinkeinojen sekä matkailun voimavara saamelaisalueella. Valtiot edistävät sitä, että tätä voimavaraa hyödynnetään kestävällä tavalla ja saamen kieltä, saamelaisten kulttuuria ja saamelaisten yhteiskuntaelämää kunnioittaen.
36. artikla: Poronhoito
Poronhoidolla on saamelaiselinkeinona ja perinnäistapaan perustuvana kulttuurinmuotona lain suoja.
Valtiot edistävät saamelaisten harjoittaman poronhoidon asemaa ja toimintaedellytyksiä sekä kehittävät valtionrajat ylittävää yhteistyötä.
37. artikla: Merten luonnonvarat
Merisaamelaisalueilla tapahtuvassa meren elollisten luonnonvarojen sääntelyssä ja jakamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen millainen merkitys saamelaisten tavalla hyödyntää näitä varoja on saamelaiselle kulttuurille, saamen kielelle ja saamelaisten yhteiskuntaelämälle.
38. artikla: Duodji (saamenkäsityö ja taidekäsityö)
Valtiot edistävät lainsäädännöllisin, hallinnollisin tai taloudellisin toimenpitein saamelaisten mahdollisuuksia elvyttää, säilyttää, suojella ja kehittää saamenkäsityöhön liittyviä perinteisiä taitoja ja tapoja ja perinteistä tietoa sekä edellytyksiä harjoittaa saamenkäsitöitä elinkeinona.

6. luku: Sopimuksen täytäntöönpano

39. artikla: Ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien yhteistyöneuvosto
Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavat ministerit sekä näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat kokoontuvat säännöllisesti.
Yhteistyöllä edistetään tämän yleissopimuksen 1 artiklan mukaista tarkoitusta. Kokouksissa käsitellään tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa.
40. artikla: Sopimuksen täytäntöönpanon seuranta
Tämän sopimuksen täytäntöönpanon seurannasta huolehtii Pohjoismaiseen saamelaisasioiden virkamieskomiteaan NÄS:iin liittyvä työryhmä. Työryhmässä on kuusi jäsentä, jotka edustavat valtioita ja saamelaiskäräjiä. Kukin valtio nimittää yhden edustajan ja saamelaiskäräjät nimittävät kukin yhden edustajan.
Yleissopimuksen seurannan tapahtuu vuoropuheluna työryhmässä olevien kaikkien kolmen valtion ja niiden saamelaiskäräjien kesken. Vuoropuhelun tavoitteena on määritellä haasteita sekä vaihtaa kokemuksia ja tietoa hyvistä käytännöistä sekä pyrkiä yhdessä yksimielisyyteen sopimuksen tavoitteita edistävistä ratkaisuista.
Työryhmä käsittelee temaattisia asioita sekä saamelaiskäräjiltä ja muilta tahoilta tulleita raportteja siitä, miten saamelaisten oikeuksia toteutetaan tämän sopimuksen mukaisesti. Työryhmä voi tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Edistääkseen sopimuksen tarkoitusta työryhmä voi esittää valtioiden hallituksille ja saamelaiskäräjille ehdotuksia ja raportteja.  Ellei ehdotus tai raportti saavuta yksimielisyyttä, työryhmän jäsenet voivat jättää siihen erityishuomautuksia.
Työryhmä päättää säännöistään ja määrää niissä tarkemmin yllä mainitusta toiminnasta.
41. artikla: Sopimuksen seurannan kulut
Kulut, joita koituu sopimuksen täytäntöönpanon seurannasta artiklan 40 mukaisesti, jaetaan kolmen sopimusvaltion kesken tasan tai erillisen sopimuksen mukaisesti.

7. luku: Muut määräykset

42. artikla: Allekirjoitus
Tämä sopimus saatetaan ennen allekirjoitusta kaikkien kolmen maan saamelaiskäräjien käsiteltäväksi.
43. artikla: Ratifiointi ja voimaantulo
Tämä sopimus ratifioidaan.
Yleissopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki osapuolet ovat tallettaneet ratifiointiasiakirjansa Norjan ulkoasiainministeriöön.
Norjan ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille osapuolille ratifiointiasiakirjojen tallettamisesta ja yleissopimuksen voimaantuloajasta. Osapuolet vastaavat asian tiedottamisesta saamelaiskäräjille.
44. artikla: Sopimuksen muutokset
Muutokset tähän sopimukseen tehdään yhteistyössä kolmen valtioin saamelaiskäräjien kanssa.
Yleissopimuksen muutos tulee voimaan kolmekymmentä päivää sen jälkeen, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet Norjan ulkoasiainministeriölle hyväksyneensä muutokset.
45. artikla: Irtisanominen
Osapuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Norjan ulkoasianministeriölle, joka ilmoittaa muille osapuolille kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta ja ilmoituksen sisällöstä. Sopimusvaltiot vastaavat asian tiedottamisesta saamelaiskäräjille.
Irtisanominen koskee vain sen jättänyttä osapuolta ja tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun Norjan ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.
46. artikla: Alkuperäisen tekstin tallettaminen ja allekirjoittaminen
Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappaleet talletetaan Norjan ulkoasiainministeriöön, joka toimittaa muille osapuolille sopimuksen oikeaksi todistetut jäljennökset. Osapuolet vastaavat sopimuksen oikeaksi todistettujen kopioiden toimittamisesta saamelaiskäräjille.
Tämän vakuudeksi osapuolten edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Sopimus pidetään saatavilla saamen kielillä.

Sopimuksen allekirjoitukset
Norja, Ruotsi, Suomi
Päiväys
Paikka
Voimassa alkaen

100 kommenttia:

  1. Tuo sopimusluonnos löytyy myös Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaisten blogista, jossa on myös oheinen arvio sopimuksen eräistä vaikutuksista:

    https://drive.google.com/file/d/0B4JRHZ3mEbQrWFV2Q3RzalJhSkE/view

    VastaaPoista
  2. Voi kauhistus.
    Tätä sopimusta tullaan käyttämään niin pienissä kuin suurissa asioissa kaiken tekemisen jarruttajana.
    Kun joku matkailuyrittäjä haluaa perustaa tulipaikan, valvovalta elimeltä tilataan kielteinen lausunto, joka estää luvan myöntämisen.
    Kamala, kamala ja katala työkalu on rakenteilla.

    VastaaPoista
  3. Sopimuksen 27. artiklan mukaan
    "Saamelaiset ovat valtioissa pitkäaikaisen maa- ja vesialueiden perinteisen käytön kautta luoneet kollektiivisen tai yksilöllisen omistus- tai käyttöoikeuden saamelaisalueilla."

    Suomen lain ja oikeusjärjestelmän mukaan nykyajassa sen enempää kuin 1800-luvun puolivälin tapahtunut maan ensiraivaaminen ja pysyvä käyttöönotto ei luo kyseiseen alueeseen kohdistuvaa n.s. odaalioikeutta, maaomaisuuden alkuperäiseen syntyyn liittyvä ensiraivaajan omistusoikeutta, eikä ylipäätänsä omistusoikeutta. Suomen Lapissa ei ole ainakaan 1600-luvulta lähtien ollut isännätöntä maata, johon kohdistamallan ensiraivaamisella ja pysyvällä käyttöönotolla maahan 1800-luvun toisen puoliskolla tai sen jälkeen maahan muuttaneet porosaamelaiset olisivat voineet luoda itselleen odaalioikeuden tai uuta omistusta. Suomen lain ja oikeusjärjestelmän mukaan toisen omistamaan alueseen kohdistuva luvaton käyttö ei luo omistus- tai muita oikeuksia, vaan vahingonkorvausvelvollisuuden. Lisäksi PSS:ssä heijastuu Norjassa sovellettu oikeusperiaate, jonka mukaan kylän ulkopuolisen maan pitkäaikainen (noin 30-50 vuotta kestänyt) ja häiriötön toisen omuistaman maan käyttö määrättyyn tarkoitukseen luo käyttäjälle oikeuden rekisteröidä käyttöoikeus Suomessa sovellettua rasiteoikeutta vastaavalla tasolla. Suomessa tätä periaatetta ei ole, eikä sitä voida tai tule ottaa käyttöön

    VastaaPoista
  4. Sopimuksen 9. artiklan mukaan "valtioiden tulee kunnioittaa asiaankuuluvasti saamelaisten oikeuskäsityksiä, oikeudellisia perinteitä ja perinnäistapoja. Valmistellessaan lainsäädäntöä aloilla, joilla saattaa olla saamelaisia perinnäistapoja valtiot selvittävät, onko tällaisia tapoja olemassa ja tulisiko ne siinä tapauksessa turvata tai ottaa muuten huomioon lainsäädännössä."

    Tällä suomalaiseen, nykyään säädösoikeudelliseen eli roomalaisen oikeusperinteen mukaisesti kirjoitettuun lakiin perustuvaan oikeusjärjestelmään tuotaisiin sille nykyajassa vieras elementti, tapaoikeus, joka on vallitseva oikeusjärjestelmän periaate mm. anglosaksisessa maailmassa. Kun saamelaisesta tapaoikeudesta ei ole juuri olemassa kirjattua, tapauskohtaista oikeuskäytäntöä eli kasuistiikkaa, saamelainen oikeuskäytäntö jouduttaisiin luomaan nollatilanteesta, eli aluksi ei olisi aikaisempia tapauksia joissa ilmeneviin periaatteisiin voisi vedota. Tämä korostaisi saamelaisten oikeustulkitsijoiden asemaa kohtuuttomasti. Tulisiko oikeusministeriän yhteyteen saamelaista oikeutta tulkitseva, kirjaava ja luova osasto? Siirtäisikö eduskuta tältä osin lainsäädäntövaltaansa saamelaiskäräjille?

    Artiklan soveltaminen käytäntöön nostaa myös prosessuaalisia kysymyksiä, kuten olisiko luotava erityisiä saamelaisia oikeusistuimia valitusasteineen, vai otetaanko saamelaista tapaoikeutta tulkitsemista varten käyttöön saamelaisista koostuvat käräjälautakunnat? Entä kun tapaus koskee sekä saamelaisia että ei-saamelaisia henkilöitä? Sinänsä menettely ei olisi uusi, olihan lautamiesten joukossa jo varhain lappalaisia. Pikku ongelma vain on, että lautamiesjärjestelmää ollaan ajamassa alas.

    VastaaPoista
  5. Kekkonen meinasi myydä ylälapin venäläisille, nytkö persuministeri katkaisee sen kainalosta poikki tai ainakin autioksi? Viimeksi olisin näin uskonut!

    VastaaPoista
  6. 'Jaska' kommentoi Maijalan Kemin-Lappi elää! -kirjaa

    http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229346-kirja-arvio-kemin-lappi-elaa

    Jaska näköjään pitää uuslappalaisina vain keminsaamelaisia, ei inarinsaamelaisia.

    ” Ristiriita syntyy siitä, että inarinsaamelainen yhteisö ei vedä rajaa yhteisön halki ensin opitun kielen perusteella, kun taas saamelaiskäräjät nojaa vahvasti kielikriteeriin. Kieltään vaihtaneet inarinsaamelaiset ovat siis saamelaisia kaksikielisen inarinsaamelaisen yhteisön mielestä mutteivät saamelaiskäräjien mielestä. Yhtä oikeaa vastausta ei ole: ensimmäinen näkökulma perustuu ryhmäidentiteettiin, toinen yksilöiden irralliseen tarkasteluun kielikriteerin lävitse.”

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää Jaska muuttuneen suopeammaksi, kun jo inarinsaamelaiset kelpaavat "saamelaisille" hänen mukaansa. Ja kohta keminsaamelaisetkin kokonaisuudessaan, kun aikaa kuluu ja faktat menee fantasian ohi. Lähes Jumalan roolissa Jaska kuvittelee olevansa.

      Poista
    2. Jaska on ollut eksyksissä poluillaan pitkä aikaa. Hyvässä uskossa kuitenkin suunnastaan.

      Poista
    3. Onpas täällä melkoisia anonyymejä kommentoijia. Mitään järkiperusteluja ei kukaan teistä osaa esittää. :D

      Antaa tulla vasta-argumentteja, jos olette jostain kanssani eri mieltä!

      Poista
    4. Keminsaamelaisia ei ole olemassakaan - on vain heidän suomenkielisiä jälkeläisiään. Siinä fakta, jollaisia te totisesti kaipaatte.

      Poista
    5. Ei se sinullakaan näytä järki päätä pakottavan, kun nuin höpöjä väität.

      Poista
    6. Varjelkoon tällaisilta Jaskoilta!

      Poista
    7. Herra Anonyymi Trolli, kerro yksikin todiste keminsaamelaisten olemassaolosta. Pliis?

      Poista
    8. ’Jaska’ viittaa uusimmassaan kolmen vuoden takaiseen ketjuun, jossa kinattiin mm. raitiosaamelaisten jälkeläisten äänioikeudesta. Keskusteluun osallistui myös Sammallahti 11.8.2013

      ”Saamelaiskäräjälakia ja sen tarkoittamaa saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa ei alun perinkään tarkoitettu koskemaan niitä saamelaissukuja ja -perheitä, jotka olivat muuttaneet 1700- ja 1800-luvulla alkuperäisiltä alueiltaan muualle työtehtäviin (raitioiksi, joista jotkut sitten itsenäistyivät)…”

      Muutama kuukautta aikaisemmin samainen Sammallahti oli lähettänyt oikeusministeriölle muistion saamelaismääritelmästä. Tässä muistiossa prof. toteaa sivulla 11:

      http://www.samediggi.fi/index2.php?option=com_docman&task=doc_view&gid=2071&Itemid=10

      ” Saamelaisalue nimittäin laajeni etelään, kun Sodankylän pohjoisimpaan osaan Sompioon muutti saamelaisia, pääasiassa Enontekiöltä ja Norjan puolelta Koutokeinosta.”

      Eli jotkut suvut menettävät saamelaisuutensa muuttaessaan, kun toiset taas pystyvät laajentamaan saamelaisaluetta?

      No, Jaska ei välttämättä ollut tietoinen moisesta ristiriidasta. Joka tapauksessa hän kuitenkin kritiikittömästi hyväksyi Sammallahden selityksen 12.8.2013 :
      ” Ymmärrän myös sen, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloa ei pidä tulkita etniseksi rajaukseksi: se rajaa sisäänsä ainoastaan ne saamelaiset, jotka asuvat saamelaisalueella, koska vain saamelaisalueella saamelaiskäräjillä on toimivaltuudet.
      Toisin sanoen se, että joku ei pääse saamelaiskäräjien vaaliluetteloon koska hänen sukunsa on asunut ja asuu saamelaisalueen ulkopuolella, ei tarkoita ettei henkilö voisi olla etninen saamelainen. Se tarkoittaa vain, että hän ei ole sellainen saamelainen, joka hyväksyttäisiin saamelaisalueella toimivien saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
      Vähän sama asia kuin että espoolainen ei saa äänestää Helsingin kunnallisvaaliehdokkaita. Jos hän todella kovasti haluaisi sitä, niin ainahan hän voi muuttaa Helsinkiin ja alkaa vaikuttaa Helsingin asioihin. :-)
      Ilmeisesti "kriitikot" ovat käsittäneet asian niin, että epäämällä heiltä pääsy Suomen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon heidän saamelaisuutensa samalla kiistettäisiin. Mutta Suomen kansalaisten etnisyyttä ei tietääkseni mikään taho kartoita; ainoastaan äidinkieli kartoitetaan .”
      Jaska on yksinkertaisesti ymmärtänyt väärin, citysaamelaiset eivät näköjään ole tuttuja.
      Sammallahden muistiossa on muutakin mielenkiintoista muuttamisesta, sivu 25:
      ”Vaaliluetteloa ei tule toisaalta myöskään sulkea myöhemmiltä lisäyksiltä sellaisissa tapauksissa, joissa jonkin muun maan etninen saamelainen asettuu Suomeen.”
      Ja edelleen seuraavassa luvussa: 2.4 Alkuperäiskansa ja alkuperäisasukkaat :

      ”Alkuperäiskansojen jäsenet ovat myös alkuperäisasukkaita.”

      Muuttamisesta huolimatta??

      Paras tulee kuitenkin viimeisenä, muistion viimeinen pääkohta, sivu 28:

      ” - saamelaiskäräjät on perustettu ylläpitämään saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria, ei omistamaan eikä hallinnoimaan maa-alueita.”

      Mistähän tässä on viimeiset 25v riidelty? )))

      Poista
    9. Oliko sinulla tähän keskusteluun jokin pointti? En minä ole mitään ymmärtänyt väärin, ja olen hyvin tietoinen citysaamelaisista.

      Lappalaiset eivät ole saamelaisia, eivätkä alkuperäiskansan kriteeritkään täyty heidän kohdallaan: http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229558-lappalaisetko-alkuperaiskansa

      Poista
    10. Jaska ja Sammallahti ovat kuin yhtä puuta, ehkä johtuu heidän kielikoulutuksesta. Ristiriitaista ja otetaan se mielipide ja historiankohta mikä nyt sattuu itseä miellyttämään. Toisiin se kohta pätee ja toisiin ei, miltä nyt milloinkin tuntuu. Väliin on hyvä todeta, että uhriudutaan ja ei saa kiusata, samalla tieteen kaapuun verhoutuen jatkavat kiusaamista ja nälvimistä, tuomarointia. Kun penätään ketä, niin kohde muuttuukin ihan eriksi, milloin keneksikin, lappalainen, joka siis ei ole saamelainen heidän mielestään siinä kohdin ja statukseton, joka on saamelainen hänen mielestään, jos sattuu olemaan oikeasta suvusta (tai oikea naama). Hämmentäjiä, vai suloisia myrkynkeittäjiä?

      Poista
  7. Näyttää siltä, etteivät sopimusluonnoksen laatijat ole lainkaan tulleet ajatelleeksi sopimuksen vaikutuksia

    - valtion, kuntien ja saamelaisalueella asuvien ei-saamelaisten yksityisten henkilöiden talouteen.

    -sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, elämisen edellytyksiä. Esim. muiden kuin saamelaisten työllisyyteen ja mahdollisuuksiin harjoittaa mm. yritystoimintaa. Saamelaisten työllisyys kohoaisi, kun itsehallinto ja muut uudet tehtävät työllistäisivät suuren määrän saamelaisia.

    - Muiden kuin saamelaisten ihmisoikeuksiin saamelaisten kotiseutualueella esim. sopimuksen vaikutukset kunnallisen itsehallintoon (silloin alueen ei-saamelaisilla ei olisi edes samanlaisia oikeuksia kuin muilla suomalaisilla vaikuttaa asuinalueensa asioihin)

    Tähän sopimukseen liittyy tutkimus ”Saamelaisten oikeuksien toteutuminen, kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus”, jota johtaa Leena Heinämäki Llapin yliopistosta ja yhteyshenkilö ministeriössä on Johanna Suuurpää. Projektilla on 164 995 euron rahoitus. Tutkimuksen tarkoituksena on ” tuottaa tietoa, joka on hyödynnettävissä sekä ILO sopimus nro169:n ratifioinnissa että muissa saamelaisiin liittyvissä oikeuskysymyksissä. ”
    Tutkimuksen kesto 4/16 – 12/16.
    Ei ole tietoa sen valmistumisesta tai julkistamisesta.

    Ketään ei ole kiinnostanut sopimuksen vaikutus saamelaisalueen asukkaiden enemmistön asema ja oikeudet. Vuonna 2011 (ei uudenpia tilastoja Sakän sivuilla) saamelaisalueella asui 3469 saamelaista. Tänä päivänä luku lienee vähäisempi. Valtiovalta ei näy piittaavan alueen kahdenkolmasosan asukkaan oikeuksista ja elämisen ehdoista.

    VastaaPoista
  8. Eräiden akateemisesti sivistettyjen poroporvareiden on ollut jo pitkään tarvetta ylä-lapin maat siirtää kollektiiviseen käyttöoikeuden piiriin. Varsinkin poroelienkeinon parissa tuntuu juurtunut käsitys heidän elikeinonsa olevan jo niin tärkeää, että maa-oikeudet on siirrettävä heidän elinkeinonsa määräysvaltaan ja hallintaa. Hinnalla millä hyvänsä. Toimijoita on hyvin monia joiden mielikuvilla voisi melkeinpä keksiä mitä vain. Ovathan he jo historiakuvaakin jo muutelleet mieleisekseen. Asiakirjanäytöillä he vain vilkuttavat heit!

    VastaaPoista
  9. Kullankaivajat ovat käypä esimerkki siitä mihin meno pohjoisessa voisi mennä yleisemminkin maiden ja vesien käyttöön, kaavoittamiseen, rakentamiseen, matkailuun ja mihin tahansa kulttuuria tai "tapaoikeutta" loukkaaviin asioihin liittyen.

    http://ruihtu.blogspot.fi/2017/01/vastine-saamelaiskarajien-valituksiin.html

    VastaaPoista
  10. Onko kenelläkään tietoa, mistä löytyy Erkki Nickulin gradu ”Suomen Saamelaiset 1962”? Olen sitä yrittänyt imuroida jostain vajaa vuosi sitten, mutta nyt huomasin tallessa olevan vain 18 sivua pdf:nä enkä muista, mistä sen löysin. Tämänkin tiedosto on jo 13M kokoinen.

    Kyseessä skannattu pdf-tiedosto, kansilehdellä tilastotieteen laitoksen leima ja proffien nimikirjoitukset.

    VastaaPoista
  11. https://www.dropbox.com/s/ji1nhqd42i2q0y9/Nickul_Erkki_ProGradu_Suomen_saamelaiset_vuonna_1962.pdf

    VastaaPoista
  12. Tuon linkin takaa avaaminen edellyttää ehkä dropboxin lataamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herjasi ensin kirjautumisesta mutta avautui kuitenkin jonkin ajan kuluttua.

      Kiitos!

      Poista
  13. Suuri askel Suurpäälle?
    Suomenkielinen sopimusteksti edelleen siis puuttuu, mutta välikös hällä jos asiat etenevät sillä tavalla kuin Johanna tuossa toivoo? Tosiasiassa taitaa vielä muutama asia vaatia kansallista pohdintaa tuohon ennakoituun ratifiointiin liittyen.
    http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/suurpaa_saamelaissopimuksen_parafoinnista_hieno_askel_eteenpain/9402970

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun Leena Heinämäen &al. tutkimus julkaistiin, minulle valkeni, minkä takia pohjoismaisen saamelaissopimuksen suomennos viipyi. Piti ensin julkaista "perustelut" tutkimuksen muodossa ja sitten tuoda julki sopimus. Valitettavasi en ole ehtinyt kuin pintapuolisesti tutustua tutkimukseen. Sen sijaan puheenjohtaja Tiina Sanila- Aikio oli ilmeisesti perehtynyt (vaikka ei ollut kuin selannut sitä)niin paljon, että lausui medialle oik.yo:n pätevyydellä tutkimuksen vaikuttavan objektiiviselta. Taisi olla enemmänkin luottamuksen osoitus tekijöitä kohtaan. Luottamus siihen, että tämä kolmikko tekee niin kuin saamelaiskäräjille hyvä on.

      Poista
  14. En kerta kaikkiaan malttanut olla riipustamatta sopimustekstiin eskonpuumerkkiäni. Sitten tuli toinen. Ja toinen ja...
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2017/01/vaatimaton-ehdotus.html

    VastaaPoista
  15. Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan tutkijoita (Anne Nuorgam), jopa tiedekunnan dekaani Juha Karhu, on ollut valmistelemassa työryhmän jäseninä tätä poliittista asiakirjaa eli saamelaissopimusta. Asiakirjassa mm. laitetaan eri elinkeinoja paremmuusjärjestykseen, mikä on selkeästi politiikkaa.

    Lapin yliopiston saametutkimuksen uskottavuus kärsii ja on kärsinyt tästä. Se on liian politisoitunutta. Tutkijoiden, ja varsinkin dekaanin, tulisi pysytellä roolissaan eli toimia enintään työryhmän asiantuntijana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilisen saamelaisten uutissa tuli ilmi myös Norjan edustajaksi naamioitunut Martin Scheinin osallisuus saamelaissopimuksen arkkitehtinä. Johanna Suurpää on hänen opin jatkajia kollektivisoimassa maat porosaamelaiselle eliittijoukolle.

      Poista
  16. Nyt kun jo hiukan perehtynyt pohjoismaiseen saamelaissopimukseen kehottaisin kaikkia, jotka ovat kunnostuneet sopimuksesta perehtymään siihen rauhassa. Epäileminen on tämänkin asian kohdalla kaikki kaikessa, mutta siitä voi olla myös haittaa silloin kun joudutaan taistelemaan todellisia ideologisia vaaroja vastaan. Nyt julkistettu sopimus on on konkreettinen osoitus siitä, miten saamelaisnationalistinen liike on onnistunut löytämään sellaisia tutkijoita, jotka ovat valmiita kieltämään kaikki aikaisemmin tehdyt tutkimukset Lapin asuttamiseen ja alkuperäiskansan muodostumiseen liittyvistä kysymyksistä.

    Aloittaessani saamelaispoliitikon uran 1970-luvun puolivälissä en voinut tietää, edustiko asiantuntijan näkemys vallitsevaa näkemystä vai nurkkakuntaisuutta. Siksi minulle tuli oli sellainen tunne, että tutkijain keskuudessa oli jo tuolloin aitoa erimielisyyttä. Huomasin pian että ruokkimalla epäilyjä aikaisemmin tehtyjen tutkimusten epäluotettavuudesta oli poliittista yksimielisyyttä vaikea saavuttaa. Suuri yleisö on vuosikymmenten kuluessa saanut kokea tällaisten ristiriitojen vaikeuttamaa sekaannusta, joten on ymmärrettävää että poliitikot alkoivat suhtautua varauksellisesti Lapin historiaa koskeviin uutisiin. Eräät saamelaispoliitikkojen lähellä olevat tutkijat ovat kieltämättä haksahtaneet pahemman kerran kun he ovat avoimesti valinneet puolensa.

    Nykyinen keskustelu joka koskee valtion valtion saamelaisilta ryöväämien maaoikeuksien palauttamista takaisin saamelaille on asia joka on ensin objektiivisesti selvitettävä. Muuten koko sopimusrakennelma lepää tyhjän päällä. Tähän asti asiasta on ollut vaikea muodostaa objektiivista käsitystä, koska sillä on voimakas vaikutus politiikkaan ja elinkeinoelämään. Tästä syystä tilanne on se, että kun tätä asia yritetään ratkaista nykyisen saamelaismääritelmän pohjalta, tulee maahan muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisistä voittajia ja täällä pitempään asuneiden lapinkylien jälkeläisistä häviäjiä. Se johtuu siitä, että voimassa oleva saamelaismääritelmä kumoaa historiallisen faktan väestön yhtäjäjaksoisesta polveutumisesta. Näin on lähtenyt liikkeelle paljon harhaan johtavia ja suorastaan valheellisia myyttejä väestön alkuperäisyydestä. Nämä myytit on osoitettava objektiivisen tutkimuksen keinon paikkansa pitämättömiksi. Yksi tie tähän on olosuhdeselvityksen käynnistäminen. Se puuttumisesta on selkeä osoitus pohjoismainen saamelaissopimus, joka johtaa pelkästään ristiriitoihin ja tuhoaa vakiintuneen maantapaan perustuvat yhteistoimintaverkostot.

    VastaaPoista
  17. Blogikirjoitukseni
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2017/01/vaatimaton-ehdotus.html
    on saanut kiitettävästi lukijoita. Painotan, että sen alussa oleva saateteksti on tarkoitettu pääasiassa humoristiseksi, jäljitellen tyylillisesti erään hallussani olevan vuoden 1734 Ruotsin valtakunnan lain -kirjan version alkupuhetta. Varsinainen teksti ei ole huumoria, mutta sen kodallapitää huomioida että perustelujen ja itse lakiehdotuksen rakenne ei kovinkaan pitkälle noudata Suomessa nykyään yleisten lakiehdotusten perustelujen tai varsinaisen ehdotetunlain yleisiä tai suositeltuja rakenteita. Jos eduskunnalle todellakin annettaisiin ehdotus lappalaislaiksi, se pitäisi luonnollisesti työstää perusteellisesti. Tälle olisi toisaalta mitä pahaat mahdollisuudet, kun ei ole mitään tarvetta valmistella lakia salassa suljetuissa pineissä ryhmissä, vaan se voidaan tehdä täysin julkisesti ja julkisen keskustelun saattelemana.

    Ehdotus perustuu perusajatukseen että valtio luopuisi vapaaehtoisesti maaoikeuksista lapinkylien hyväksi, ainakin määrätyiltä alueilta, tai että valtion saannot mitätöityisivät. Tämä taas liittyy maaoikeuksien syntymisen ja siirtymisen historiaan, joka on todella vaikeasti luodattava ja hahmotettava kokonaisuus. Selkeyden saamista vaikeuttaa asiaan vuosisatojen aikana aina kytkeytyneet intressit, jotka muuttuvina ovat pysyneet mukana kuvassa meidän päiviimme asti. Myyttien maailman kertomuksissa asian selvittämistä voidaan verrata Vipusessa käyntiin. Paljon on sinne mennehiä, vaan vähänpä palannehia... Kun sieltä historian ja arkistojen louhista vielä pitäisi palata ehjänä ja tuoda meidän aikaamme voimasanat joilla solmuun menneet asiat voidaan aukaista.

    VastaaPoista
  18. Taas kehoitettiin häpeämään, nimittäin eilisessä 14.1. Hesarissa:

    http://www.hs.fi/paivanlehti/14012017/art-2000005044423.html

    No, Kärnä vastaa blogissaan pihalla olevalle toimittajalla:

    http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229522-vastine-riku-rantalalle

    Jännää, miten puolitotuudet uppoavat, kuten: "Symbolisestikin tärkeä YK:n itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus eli ILO 169 -sopimus on Suomelta edelleen ratifioimatta, vaikka Norja on sen tehnyt." Norja on sen tehnyt ainoastaan Finmarkissa, saamelaisalue ulottuu paljon etelämmäs, eikä Ruotsikaan ole ratifioinut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikko nostaa kirjoituksensa lopussa esille yhä todennäköisemmältä tuntuvan vaihtoehdon ja mahdollisuuden, jolla Suomi voisi yrittää nousta alkuperäiskansakysymyksensä suosta. Siis tunnustamalla statuksettomien saamelaisten ja lappalaisten oikeusasema.
      Annettaisiin saamelaiskäräjien jäädä hallinnoimaan kieleen perustuvaa etnistä kannattajajoukkoaan ja vahtimaan duodjiaan. Statuksettomille ja lappalaisille oma asema ja oma laki sekä valtion yhdenvertainen taloudellinen tuki. Siinä vaiheessa
      jopa ILO-169 yleissopimuksen ratifiointi kansainvälisin kriteerein voisi olla mahdollista. Sitä on vaikeampi hahmottaa miten pohjoismainen saamelaissopimus nyt tarjotulla tavalla tuohon tilanteeseen enää sopisi.

      Poista
    2. Enpä olisi niinkään varma, että taas uuden ryhmän synnyttäminen toisi ratkaisun. Aivan samanlaisia ihmisiä sieltä statuksettomista ym. löytyy omine vaatimuksineen ja vallanhaluineen. On jo nähty mikä on ollut muutos kolttien kodall a viimeisen 20 vuoden aikana. Anita Pesonen on aiemmin tässä keskustelussa ansiokkaasti huomioinut ne sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset mihin olemme ajautumassa. Näihin ongelmiin toivoisi päättäjienkin enemmän paneutuvan. Monet sulkevat silmänsä ja korvansa tältä nykymenolta. Heille voi olla karua, kun totuus tulee eteen. Helppoa ei riitelyn seuraaminenkaan ole. Vaikka kuinka yrittäisi, jatkuva, yhä ärhäkämpi väittely tuhoaa ystävyys-suhteitä ja synnyttää epäluottamusta vanhoihin tuttaviin.

      Poista
    3. Olis hauska nähdä kuinka montaa ihmistä saamelais- ja lappalaiskulttuurin säilyminen kiinnostais, jos jaossa ei olis rahaa tai statuksen kohoamisen myötä identiteetin jatketta. On muotia kuulua etniseen ryhmään ja sen avulla voi lypsää valtiolta rahaa ja paljon.

      Poista
  19. Jospa sittenkin pidettäisiin kiinni yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, ja kehitettäisiin Suomea (kun nyt Suomen laeista puhutaan) monikielisenä, monietnisenä ja monikulttuurisena maana, ja tähän kirjavuuteen (vältin sanaa sateenkaari) liittyviä erityistarpeita ilman että yksikään ryhmä saa pitää koko hiekkalaatikkoa hallussaan, heittää muille silmiin hiekkaa (lue: tieteellistä ja oikeudellista potaskaa) ja lyödä muita lapparilla päähän.

    Oikeudellista sotkua aiheuttavan pohjoismaisen saamelelaissopimuksen ja siihen reagoiden puolivakavissani ehdottamani lappalaislain sijaan olisi ilmeinen tarve yleisemmälle alkuperäiskansalaille, joka osin noudattaisi ehdotuksessani hahmottelemaani linjaa.

    Tai jospa sittenkin tämä yhtenäisvaltio olisi syytä säilyttää, kehittäen sitä monietniseen, monikulttuuriseen, monikieliseen jne suuntaan ilman että kenelläkään olisi sen kummempi alkuperäiskansaoikeuksia? Ei vähiten valtionmaiden omistusselvityksen takia yleisen maanomistusoikeuden ja siihen liittyen maanjakohistorian selvitystyön syventäminen olisi tarpeen. Mutta entä jos se antaisikin tuloksen että lappalaisiin kohdistunut sukumaiden supistaminen tiloja perustettaessa ei ole ollut paljon sen kummempaa kuin muidenkaan talonpoikaistilojen ja niiden kaltaisten tilojen kohdalla, että toiminta on ollut oman aikansa lainsäädännön ja oikeuskäsityksen mukaista (tämä on yksi olettama), että omistushistoriaa kaivamalla vaadittavissa ja saavutettavissa olevat muutokset ovat kokoluokaltaan suhteellisen pieniä, teknisiä ja taktisia, eikä maanomistusolot mullistavia? Eikö silloin viisainta olisi juuri vetää henkeä aluksi nykytila säilyttäen, ilman kenellekään, toistan, kenellekään jaettavia alkuperäiskansaoikeuksia? Niitä nyt huoniosti harkiten jakelemalla aikaansaataisiin enemämn ongelmia kuin mitä toimenpiteillä ratkaistaisiin. Jos ratkaisuja voisi hakea monitahoisemmasta yhdistelmästä, jossa olisi erilaisia aineksia? A) Koko maakunnan itsehallinnon vahvistaminen (vrt Norjan malli), enkä todella tarkoita mitään kansanedustajien miehittämää kuntaliittohallintoa josta kukaan ei tiedä mitään. B) Valtionmaiden hallinnon siirtämistä tälle hallinnolle vaikkapa peruuttavissa olevalla ratkaisulla (vrt Norja). B) Eri kieli/kulttuuri jne -ryhmille osoitettavat erityisalueet, jotka eivät kuitenkaan kattaisi koko maakuntaa, ja jotka mahdollistaisivat näiden väestöryhmien asuinyhdyskuntien (yksi tai useampi) muodostumisen, omakielisen ja -tyylisen poronhoidon, valtionmaiden hallinnan jne. Jos kuka haluaisi liittää omat maansa (vaikkapa irtisanomiskelpoisella vuokrasopimuksella) yhdessä hallittavaan valtionmaa-alueeseen (niin kuin yhteismetsään tai metsästysseuran alueeseen) niin sillekin voisi luoda mahdolisuuden C) eri kieli- ja kultturiryhmien omainaispiirteiden yhteinenkin edistäminen, myös noiden erityisalueiden ulkopuolella, niin että erityisesti Lapin kohdalla korostuisi sen monikielisyys- ja kulttuurisuus positiivisena voimavarana. Sattaisipa olla että tämän suuntainen ratkaisu voisi olla parempi kuin mikään tällä hetkellä näköpiirisä oleva vaihtoehtoinen skenario, nimittäin 1) Nykytilan jatkaminen jokseenkin nykyisellään saamelaiskäräjien huutaessa yhä voimakkaammin (pohjois)samelaisille ja siinä ohessa koltille oikeuksia ja maata ja 2) Periksi antaminen näille saamelaiskäräjien vaatimuksille sellaisinaan, ja antaen lappalaisten syrjimisen jatkua nykyisellään.

    VastaaPoista
  20. Erikoinen poikkeus kuitenkin Suomen osalta tuossa kielikriteerissä:
    13. artikla: Saamelaiskäräjien äänestysluettelo
    Henkilö, joka pitää itseään saamelaisena ja
    a) jolla on saamen kieli kotikielenä Norjassa tai Ruotsissa tai äidinkielenä Suomessa,

    VastaaPoista
  21. Kaipa tuolla tavoitellaan kytkeytymistä kunkin maan lainsäädännössä käyettyihin käsitteisiin ja nimikkeisiin. Jospa Ruotsissa ja Norjassa ei lainsäädänössä puhuta äidinkielestä vaan kotikielestä ja Suomesssa taas äidinkielestä? Jotenkin tämä tuntuu turhalta, olisi nyt vain puhuttu äidinkieleistä tai kotikielestä kaikkissa näissä maissa, tuodaanhan sopimuksen mukana ainakin Suomen lainsäädäntöön siitä nykyään puuttuvia käsitteitä, ja myös periaatteita, kuten "alders brug". Antaapahan tuollainen tietenkin kuvan siitä että asioita on tutkailtu ja harkittu hyvinkin perusteellisesti ja syvään, vaikka jäljestä päätellen tämä kuva tuskin voisi olla kauempana totuudesta. Tässä on nyt oikeusministeriön kokkisotaosaston padansotkijoilla selityksen paikka, jos sopimusta ei sitten runnota läpi vauhdilla hallitusrintaman äänillä.

    VastaaPoista
  22. http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/saamelaiskarajat_pyytaa_oikeusministeriolta_selvitysta_saamelaissopimuksen_vuotamisesta_julkisuuteen/9407423

    Niin, onhan se todella järkyttävää - Tiinasta - että pohjoisimman Suomen kannalta äärimmäisen merkittävä, pienen piirin salassa valmistelema asia pääsee julkisuuteen ennen kuin sen ratifiointia pohjustava taustatyö on ehditty hoitaa kyllin pitkälle?
    Hän lienee oikeassa siinä, ettei saamelaiskäräjät sopimusluonnosta vuotanut, eihän sitä annettu nähtäväksi edes käräjien "tavallisille" jäsenille. Mutta olisiko siinä Suomen tai naapurien valittujen osapuolten joukossa joku viidennen kolonnan taho, ehkä siitä kannattaisi aloittaa.
    Minusta tutkinnan ja kantelujen paikka on tässä tapahtuneessa kähminnässä, ei sen julki tulemisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa jaa, pitäisikö nyt Supon pyytä virka-apua CIA:lta ihan siltä varalta että Putinin trollitehtaan hakkeriosasto olisi tunkeutunut Sajoksen tietojärjestelmään. :-) Kyllä tämän vuodon kohdala kalpenee kaikki wikileaksit, USA:n demokraattien puoluekomitean hakkerointi ja Angela Merkelin salakuuntelu CIAN:n toimesta. Onhan se nyt enenkuulumatonta, että huippusalainen saamelaissopimus on vuodatettu neuvottelijoiden suljetusta piiristä.

      Poista
  23. Entäpä jos, suomalaiset ja saamelaiset ovat alun alkaen samaa suohkanaa? Kaikki elivät ensiksi pyynti- keräilykulttuurilla. Jotkut alkoivat opetella maanviljelystä toisten jäädessä alkuperäisen elinkeinon piiriin. Viimemainitut siirtyivät pikku hiljaa uusille alueille, koska pyyntikulttuuri vaati tosi suuret alueet onnistuakseen. Koska kulttuurit erosivat toisistaan niin myös kielikin alkoi kehittyä kummallakin väestöryhmällä erilaisiksi. Näin syntyi saamenkieli ja suomenkieli. Saamehan ei ole sukua ei ruotsinkielelle eikä norjankielelle, vaikka saamelaisia asustaa kummankin valtion alueella. Maanviljelys elättää paljon suuremman määrän ihmisiä kuin pyyntielinkeinot. Näin ollen suomalaisten lukumäärä tuli aikojen saatossa jopa 500-kertaiseksi saamelaisiin verrattuna. Maannälkä oli 1600-luvun lopulla tosi asia suomalaisella puolella. Ketkä siis ovat tämän maan alkuperäiskansaa?????

    VastaaPoista
  24. Toinen julkisesti saamelaissopimusta vastustava lappilainen kansanedustaja:

    http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229639-pohjoismaista-saamelaissopimusta-ei-saa-allekirjoittaa


    VastaaPoista
  25. Saamelaisneuvosto pela nyt saamelaisten uutiskanavien kautta peliä, jossa synnytetään kuvaa että pohjoismaisen saamelaissopimuksen (joka on synnytetty saamelaisneuvoston aloitteesta) on nyt ihan hilkulla nimenomaan siksi, että eri maiden saamelaisneuvostot suhtautuvat sopimukseen kriittisesti eivätkä ehkä hyväksi sitä. Saamelaiskäräjien oikeudellisen osaston entinen johtaja, professori Mattias Åhrén on jopa mennyt niin pitkälle että hän suosittelee etteivät eri maiden saamelaiskäräjät hyväksyisi sopimusta. Näin yleinen mielikuva asiasta käännetään päälaelleen. Saa nähdä tekevätkö Etelän kansanedustajat kohta kaikkensa "pelastaakseen" sopimuksen. Jos sopimus kaatuisi, niin johan siinä menisivät vallantäyteisen ulkoministerin ja hänen puoluetoveri-oikeusministerin kasvot. Siis koko hallitusrintama ylös yhtenä miehenä sopimusta ja voimakaksikon kasvoja pelastamaan!

    VastaaPoista
  26. Tutun tuntuista taktista peliä. Kansanedustajienkin kannattaa muistella miten menivät viimeiset pelivuorot kun edellinen eduskunta käsitteli ILO-sopimuksen ratifiointia ja saamelaiskäräjälain muutoksia. Sama Anne Nuorgam oli silloin aktiivinen niin kulissien edessä kuin takana, ja Mattias Åhrén ainakin niiden edessä, ja todennäköisesti myös takapiruna. Eduskunta ei kuitenkaan mennyt vipuun vaan vihelsi pelin poikki niin että raikui.

    Nyt kuulemma jopa saamelaisneuvosto vastustaa pohjoismaista sopimusta. Joo just.

    VastaaPoista
  27. Oikeusministeriön Lapinmaan maaoikeudet-tutkimus kertoo,että kaikki Utsjoen ja Inarin kunnassa kalastustilan perustaneet olivat saamelaisia. Miksiköhän? Kalastustilat muodostettiin veromaista, jotka tunnustettiin oikeuskäytännössä perintöön perustuviksi tiloiksi, maakaaren 1734 hyväksymä saanto. Yksityisessä omistuksessa olevien tilojen ulkopuolella oli ei-kenenkään maata, jonka katsottiin olevan kruunun "omistamaa" maata. Tuosta kruunun omistamasta maasta perustettiin asutusreglementin 1749 nojalla uudistiloja sekä saamelaisille että suomalaisille. Otapa sitten selvää heistä. Joka tapauksessa kaikki kalastustilojen perustajat olivat saamelaisia/lappalaisia. Maaoikeudet kuitenkin on se "alkuperäiskansaoikeudet", josta koko saamelais-lappalaissoppa on käynnistynyt. Ilman maaoikeuksien ratkaisemista historiallisen asiakirjanäytön perusteella ei ratkea myöskään saamelais/lappalaisongelma. Ei ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, eivät sata tai peräti viitisenkynmentä vuotta sitten maamme alueelle muuttaneet suvut Voi olla alueen alkuperäisväestöä - ei ainakaan siinä mielessä mitä Kansainväliset alkuperäisväestömääritelmät tarkoittavat.

      Poista
  28. Ja taas se yks hirvasrumpua paukutteleva huru-ukko laskettelee ihan mahottomia. Ei kehveli ota ihan toesta ees kun päivän Oddasattien mukaan saamelaissopimusta ajaneet heittäytyvät oikullisiksi kuin ujo morsian ja sanovatkin ei, just kun se on ihan huulilla. Siis kaikkien huulilla, tämä saamelaissopimus.
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2017/01/sylttytehtaasta-kajahtaa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Hirvasrumpu on ehkä oikeilla jäljillä tuossa kirjotuksessa.On ne aika kieroa porukkaa.Saas nähhä heilahtaako häkki yms.tuosta Veikon julkaisemasta PSS jutusta.Alkaa olla jo noitavainojen luokkaa tuo SaKä:n toiminta jos tuohon vielä ministeriö lähtee mukaan.

      Poista
    2. Luulenpa, että ministeriöllä on tämän asian tiimoilta jo riittävästi omia paineita, ettei siellä suurta halua ole ruveta heittäytymään edes Tiina Sanila-Aikion vaatimuksesta salauspoliisiksi.
      Minustakin tuossa Gunnarin koukkauspohdinnassa on itua. Tuosta pohjoismaisesta keskustelusta sanoisin, että se tuo esiin tämän saamelaissopimuskuvion perimmäisiä tavoitteita, jotka tulisi ja tulee saattaa meillä Suomessa kattavasti päättäjien tietoon. Olisihan se melkoinen tapaus jos Suomen satavuotisjuhlavuonna yhden sortin kiihkonationalismin annettaisiin jyrätä meitit, niin suomalaiset kuin saamelaiset maan rakentajat ja asuttajat.

      Poista
  29. ’Jaska’ on saanut palstatilaa Inarilaisessa, kokonaisen sivun. Juttu on sama, minkä hän julkaisi blogissaan 12.1.

    Prof. Tauno Tiusanen kirjoitti samalla sivustolla 9.8.16 otsikolla, Tutkimus ja puolueettomuus:

    ”Luonnontieteiden ohella yhteiskuntatieteet ovat monipuolistuneet ja kehittyneet valtavasti sadassa vuodessa. Mikään niistä ei kuitenkaan ole eksaktia, täysin ”objektiivista tiedettä” niin kuin luonnontieteet ovat. Tutkimustulokset sisältävät aina mielipiteen, mutta sen tulee perustua analysoituun tietoon, havaintoihin ja aineistoihin.”

    ’Jaska’ kirjoittaa: ”Lähinnä kyse on siis siitä, onko lappalaisuus alisteinen vai rinnasteinen suomalaisuudelle.”

    ’Jaska’ esittää näin teorian alisteisesta tai rinnasteisesta etnisyyden asemasta. Onko tällainen teoria jossain yleisesti käytössä ja tieteellisesti verifioitu vai onko se ’Jaskan’ oma keksintö tähän yhteyteen, vain mielipide vailla analysoitua tietoa? Sitä voi tällöin pitää myös olkiukkona.

    Mutta leikitään nyt ’Jaskan’ teorialla ja kysytään vastaavasti: Onko inarinsaamelaisuus alisteinen vai rinnasteinen pohjoissaamelaisuudelle? Inarinsaamelaisia yritetään kyllä kovasti alistaa pohjoissaamelaisten taholta, kuten Sulo Sarre kuukausi sitten Inarilaisessa totesi: ”Me inarinsaamelaiset tunnemme juuremme ja me olemme iän kaiken asuttaneet näitä Inarinjärven rantoja. Ja nyt jotkut Utsjoen nuoret tulevat meille opettamaan mitä pitää tehdä ja ketkä ovat oikeita saamelaisia ja ketkä eivät.”

    Inarinsaamelaisilla on oma kieli, joten ’Jaskankin’ teorian mukaan ovat erillinen joukko kuten suomalaiset ja virolaiset ja täten rinnasteinen pohjoissaamelaisuudelle. Mitään yleissaamelaisuutta ei ole olemassakaan. m.o.t.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi Trolli on taas ihan pihalla.
      1. Kyse on ihan peruslogiikasta: käsite on joko toisen käsitteen kanssa samantasoinen tai hierarkiassa sille alisteinen. kansa ei voi olla toisen kansan "alla" käsitteellisesti tai se on vain sen kansan heimo eikä oma kansa. Savolaiset ovat suomalaisen kansan heimo, eivät oma kansansa. Inarinsaamelaiset ovat saamelaisen kansan heimo. Saamelaiset ja suomalaiset ovat kansoja eli etnoksia, ei heimoja. Onko tässä muka oikeasti mitään epäselvää kellekään?

      2. Inarinsaamelaisuus on rinnasteinen pohjoissaamelaisuudelle: ne kumpikin ovat saamelaisen kansan alayksikköjä, heimoja.

      Olisi oikeudenmukaista, että henkilön saamelaisuuden määrittäisi hänen oma yhteisönsä; ei niin, että pohjoissaamelaiset hyväksyvät tai hylkäävät inarinsaamelaisia. Valinta-autonomia siis saamelaisheimoille. http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229802-viela-etnisen-saamelaisen-maarittelysta

      Yleissaamelaisuus on olemassa: saamelaiset jakavat yhteisen identiteetin ja yhteisen endonyymin eli itsestä käytetyn kansannimen. Saamelaiset kokevat olevansa yksi kansa, jonka piirissä puhutaan erilaisia murteita/kieliä.
      http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229722-miksi-puhun-uuslappalaisista-enka-lappalaisista

      Poista
  30. Kuten Veikon viimeinen blogikirjotus ja siitä poikineet kommentit osoittavat näin selkokielellä sanottuna, että epäonnistuneesta pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta on syntymässä ison luokan etninen konflikti. Kun saamelaisuus esitetään määriteltäväksi entistä kapeammin, se merkitsee pelkästään epäoikeudenmukaisuuden ja syrjinnän hyväksymistä alkuperäisintä väestöä inarinsaamelaisia- kohtaan. Lappalaisen käsitteelle kiistan ollessa kuumimmillaan oli halventavia merkityksiä ja se liitettiin saamelaisia sortavaan suomalaiseen kolonialismiin. Sen vuoksi saamelaisuuden käsite kaipaa erittelyä ja uudelleenmäärittelyä.
    Saamelaisuus oli liikkeenä ja ajatusrakennelmana jo paljon ennen kuin itse määritelmä kehitettiin 1970-luvulla. Termiä alettiin käyttää jo vuonna 1953 pidetyn Jokkmokin saamelaiskonferenssista lähtien. Sitä käytettiin yleisessä merkityksessä kuvaamaan laajaa pohjoismaista saamelaisliikettä. Termillä haluttiin viitata yhtenäiseen ajatusrakennelmaan ja saamelaispoliittisten uskomusten ja toimintatapojen kehittyneeseen järjestelmään, jonka tavoitteena oli turvata saamelaisuus. Se oli kansainvälisesti vetovoimainen ja voitiin helposti omaksua eri kieliin.

    Suomessa saamelaistermi otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1975 annetussa asetuksessa saamelaisvaltuuskunnasta. Se oli selvästi erotteleva määritelmä, joka viittasi lappalaisiin. Sen piiriin oli määrä saada kaikki lappalaiset jotka olivat kielitaustaltaan saamenkielisiä.

    Kysymyksessä on siis ristiriita ja erimielisyys siitä kuka on oikea saamelainen. Kiista johtuu siitä, että saamelaiskäräjät on tehnyt omaperäisen tulkinnan ILOn sopimuksen tarkoittamasta alkuperäiskansasta. Konflikti on jatkunut yli 20 vuotta. Konflikti perustuu siis tietoiseen väärinkäsitykseen ja virheelliseen tulkintaan saamelaisten maaomistuksesta. Konflikti on jatkuessaan vain voimistunut, josta hyvänä ja konkreettisena esimerkkinä on juuri tuo edellä mainitsemani uusi saamelaissopimus.

    Tämä pitkäkestoinen kiista on tähän mennessä aiheuttanut monenmoista vahinkoa. Se on muuttanut konfliktin osapuolten ajattelutapaa ja käyttäytymistä. Se on rikkonut sosiaalisia suhteita ja haitannut etenkin statuksettomia saamelaisia psyykkisesti ja taloudellisesti. Kun konfliktia ei ole saatu ratkaistua se on laajentunut ja jyrkentynyt ja muuttunut monen ihmisen osalta henkilökohtaiseksi ja usein mustavalkoiseksi.

    Keskinäinen syyttely on lisääntynyt ja luottamus saamelaiskäräjiin ja sen vaalilautakuntaan on kadonnut. Saamelaiskäräjien ajattelu on kapeutunut ja se on alkanut nähdä statuksettomat saamelaiset ns. "oikeitten saamelaisten" vihollisina, jotka saamelaissopimuksella halutaan kokonaan kieltää, eli lakaista maton alle. Sellainen ei aitoa ihmisoikeuspolitiikkaa saati uskottavaa alkuperäiskansapolitiikkaa. Konflikti on irtautunut alkuperäisestä syystään ja muuttunut abstraktiksi. Sovinnollisen ratkaisun löytäminen on mahdotonta.
    Nyt tämä konflikti on kärjistynyt niin pitkälti, että siitä on tullut juridinen. Tällainen juridinen riita on yleensä kapeampi kuin kiistan taustalla vaikuttavat kysymykset, sillä oikeudenkäynnissä voidaan käsitellä ja ratkaista vain oikeudellisia kysymyksiä.

    Tämän tapaisen konfliktin ratkaisu voidaan ratkaista vain tunnustamalla tosiasiat väestön samasta alkuperästä. Ellei sekään auta on viimeisenä vaihtoehtona kiistan saattaminen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Se muodostaa kuitenkin statuksettomille saamelaisille raskaan, hitaan ja kalliin tien. Herää kysymys, että miksi statuksettomia saamelaisia halutaan nyt rangaista asiasta, johon he ovat syyttömiä ja osattomia?

    Kiistasta statuksettomien saamelaisten asemasta on siis muodostunut jäätynyt konflikti, jota pohjoismainen saamelaissopimus vain voimistaa ja syventää. Tämä termi tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, ettei vaikeaan ongelmaan haluta löytää ratkaisua, tulee kiista jatkumaan nollasummapelinä. Konfliktin taustalla olevat syyt säilyvät ennallaan ja voi roihahtaa uudelleen ilmi liekkeihin jatkua samasta tilanteesta mihin se on jäänyt.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  31. Jos jonkin kaavoituksen loppuunvieminen tai yksinkertaisen lupapäätöksen tekeminen tuntuu tänä päivänä vaikealta, niin jokainen voi miettiä, miten kaikki vaikeutuu, kun sopimuksen ylivalvojalta voi tilata kielteisiä kannanottoja pieneen tai isoon asiaan, tukuittain tai vähittäin.

    VastaaPoista
  32. Pirita jakaa Naamakirjassa Kirsti Kustulan itkua, kun hänet on plokattu Kärnän "Vastine Riku Rantalalle" ketjussa, Sammallahti ym. säestävät.

    "Minä vain kyselin, että keitä on nämä pohjoissaamelaiseen eliittiin kuuluvat joita olen etsinyt, mutta löydän vain omaa kansaani, saamelaisia."

    Kustulalta voisi kysyä, onko Kari Kyrö omaa kansaasi 190 äänen ryhmähyväksynnällä, vai mitä häh?

    K. Kustula on myös esiintynyt paliskunnan nimissä valittajana kullankaivuuluvista. Nellimin porokiistan yhteydessä nellimiläiset perustelivat oikeuksiaan saamelaisella poronhoidolla. Oliko Kustulalla tähän kantaa?

    VastaaPoista
  33. Lapin kansan toimittaja Aino-Helena Hietala julkaisi valeuutisen Lapsin Kansassa tänään 19.1.2017. Eivät kaikki saamelaiset boikotoineet kansanedustaja Kärnän tilaisuutta Utsjoen koululla, kuten jutussa valheellisesti annetaan otsikossa ymmärtää. Vain pieni osa, eivät siis kaikki, saamelaislapsien vanhemmista valjastivat lapsensa ikävään poliittiseen peliinsä.

    Kyse oli vasemmiston Ahlakorven agitoimasta tempauksesta. Sitä paitsi Kärnää tukee iso osa utsjokelaisista.

    VastaaPoista
  34. No Lapin Kansa tietenkin jo perjanataina tällaisen väärän uutisen oma-aloitteisesti oikaisee,eikö vain?

    VastaaPoista
  35. Entäpä, jos Norjasta tai Ruotsista muuttaa saamelainen asumaan Suomeen ja haluaa tulla merkityksi Suomen saam.kär. vaaliluetteloon. Hän ilmoittaa kotikielekseen saamenkielen, eikä pääse tuon kielimääritelmän perusteella em. luetteloon. Miten sitten?

    VastaaPoista
  36. Sulo Sammeli Sarre puhui tosiaan asiaa Inarilaisessa. Vanha herastuomari sanoi myös, että utsjokisissa virtaa niin paljon muualta tulleiden virkamiesten verta, ettei Utsjoen saamelaisten kannata pitää yhtään itseään muita parempina. Kaiken kaikkiaan Sulo Sammeli kiteytti saamelaispolitiikan kahdella lauseella!

    VastaaPoista
  37. Suomessa ei ole kiinnitetty huomiota Norjan saamelaispiirissä esitettyihin mielipiteisiin, jotka poikkeavat yleisestä ja ikuisesta saamelaisnurinasta koskien itsemääräämisoikeuden puutetta sekä valtion maita ja vesiä koskevan suvereenin hallinnan/omistuksen puutetta.
    Norjan saamelaiskäräjien presidentti Vibeke Larsson suhtautuu myönteisesti sopimukseen ja sanoo oikeuksien laajentamisen siinä esitetystä tarkoittavan saamelaisvaltion perustamispyrkimystä. Hän painottaa myös, että saamelaiset ovat osa Norjaa. Samelaisvaltion perustamisen tähtäävä toiminta ei edistä saamelaisten asioita. Neuvotteluteitse valtion kanssa päästään eteenpäin.
    Nrk Sapmi julkaisi uutisen siitä kuinka saamelaisten asiat (opetus ja vanhusten) asiat ovat edistyneet Oslossa kaupungin kanssa neuvottelemalla. Jutussa tähdennettiin, että asiat eivät hoidu heti nopeasti vaan ajan kanssa.
    Näin Norjassa. Tällaisia mielipiteitä ei juurikaan saamelaismediassa Suomessa ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Larssonia edeltänyt presidentti Aili Keskitalo näyttää pitävän sopimksesta. Erikoista sikäli, että muista monet ovat katsoneet sen "kärsivän eniten.
      Otan kantaa sopimukseen sitten kun virallinen suomenkielinen käännös on käytettävissä.

      Poista
    2. Ellei nyt sitten Veikon blogia lueta saamelaismedioihin :-)

      Poista
  38. Olen pyrkinyt sopimuksen artikloja yhdessä ja erikseen tarkastelemaan jonkinlaisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Ja kyllähän tällainen tarkastelu nostaa sopimuksesta jäävuoren huipun näkösälle, joka sisältää hyviä aineksia vaikkapa oman saamelaisvaltion rakentamiseksi. Tältä pohjalta tarkasteltuna kannattaa suhtautua sopimukseen kriittisesti.

    Seuraavassa kerron miksi sopimuksesta puuttuu johdanto ja perustelut eri artikloille. Siitä siis seuraavassa lyhyesti.

    Sopimusvaltiot näyttävät sitoutuvan saamelaissopimuksen avulla taloudellisen eriarvoisuuden tasoittamiseen. Toinen lähtökohta on se, että saamelaisalueiden taloudellista ja poliittista järjestelmää hallitsee tällä hetkellä muu kuin alkuperäisväestö. Tähän räikeään epäkohtaan halutaan muutosta. Sopimus on siis suunnattu hallitsevan systeemin muuttamiseksi sellaiseksi, että saamelaiset alkuperäisväestönä saisi nykyistä suuremman vallan tai oman kulttuuriautonomian.

    Itse asiassa saamelaissopimuksella ajetaan poliittisia muutoksia, joiden nähdään olevan saamelaisille tärkeitä tässä ja nyt. Saamelaisten toivomaa uudenlaista itsehallintoa tarvitaan kipeästi, jotta tiedossa olevat ongelmat voidaan ratkaista saamelaisten toivomusten ja alkuperäiskansasopimuksen hengen mukaisesti. Valtion ja kuntien monopoliaseman nähdään vahingoittavan saamelaisia ja tähän halutaan positiivisia muutoksia.

    Toiseksi saamelaissopimuksen tarpeellisuutta perustellaan toisenlaisella, saamelaisten elämäntavalla ja sen turvaamisella. Saamelaisen autonomisen elämän ideat ovat hyvin kokonaisvaltaisia, pitkän pohdinnan politiikkaa. Ajatuksena on luoda saamelaisten elämälle edellytykset, jotka ovat jollakin tavalla nykyistä parempia, yhteisöllisempiä, kestävämpiä. Lisäksi nähdään, että tällainen saamelaisen elämäntavan konkreettisen mallin luominen on politiikkaa jo itsessään.

    Kolmanneksi saamelaissopimuksella halutaan muutoksia tilan politiikkaan. Kyse on yhä tärkeämmästä alkuperäiskansapolitiikan muodosta, josta saamelaisille halutaan antaa paljon nykyistä enemmän sananvaltaa. Niinpä keskustelua siitä mitä saamelaisalueella saa olla, ja kuka sitä hallitsee, käydään jatkuvasti. Kenellä on oikeus esiintyä alkuperäiskansan jäsenenä, kuka saa käyttää sen symboleita jne. Tämän prosessin eteneminen ja toisaalta sen periaatteiden kiistäminen ovat nykypäivän ydinkysymyksiä, joista nyt julkisesti keskustellaan ja otetaan kantaa puolesta ja vastaan.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  39. ...jatkoa:

    Sopimuksen ajoitus on ajateltu siten, että ajan sen julkistamiselle täytyy olla sopiva. Jo vuosikymmenien ajan on mobilisoitu tyytymättömyyttä, joka on purkautunut saamelaissopimuksen valmisteluun. Joten saamelaissopimusta markkinoidaan nykytilanteeseen sopivana todellisena muutosvaihtoehtona. Muutosta vaatien saamelaisliikkeiden suuret saavutukset ovat liittyneet poliittisen paineen luomiseen, puhetavan muuttamiseen saamelaisille myönteisiksi. Saamelaissopimuksen tärkein tavoite on luoda järjestelmä, jossa saamelaisten taloudelliset ja kulttuuriedut asetetaan aina etusijalle, joihin viranomaisten tulee sitoutua.

    Saamelaiset pitävät pohjoismaiden isäntäkansoja saamelaisten edellä lähes kaikilla eriarvoistavilla mittareilla. Joten sopimuksella pyritään osoittamaan isäntäkansojen ja saamelaisia alistavien yhteiskuntien välinen ristiriita ja tämän ristiriidan tuottaman perustavanlaatuisen epäoikeudenmukaisuuden. Kysymys on eriarvoisuudesta, riistosta ja alistamisesta, johon halutaan positiivista muutosta.

    Sopimus onkin nähtävä saamelaisten vastauksena isäntäkansojen politiikan pyrkimyksille sulauttaa saamelaiset itseensä, hävittää heidän erikoislaatuisuutensa. Tätä saamelaisten yhteenkuuluvuutta ei saa tuhota.

    Niinpä saamelaisen tiedon haltuunoton avulla enemmistön ja vähemmistön välisestä kuilusta tulee keino ilmaista saamelaista tahtoa. Kyse on pyrkimyksestä sellaiseen saamelaispolitiikkaan, jossa saamenkansa asettuu vastustamaan enemmistön pyrkimyksiä sulattaa alkuperäiskansa -saamelaiset- itseensä. Kysymys on veto-oikeuden antamisesta saamelaisille.

    Näin saamelaiset voivat luoda uuden, kollektiivisuuteen ja yhteisomistukseen perustuvan yhteiskunnan. Aika näyttää hyväksyvätkö saamelaisaluetta jakavat isäntäkansat tällaisen kollektiivisen heimoyhteisön muodostumisen heidän keskuuteen. Valitettavasti on vain niin, että muualla maailmassa saadut huonot kokemukset eivät tue näitä saamelaissopimukseen sisältyä linjanvetoja!

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  40. Pohjoismainen saamelaissopimus ei vastaa saamelaisten odotuksia

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3173632/Pohjoismainen+saamelaissopimus+ei+vastaa+saamelaisten+odotuksia

    ”Suomen saamelaisia hiertää sopimuksessa myös saamelaiskäräjävaalien äänestysoikeuden laventaminen.”

    Nyt sitten kinataan tyyliin, onko lasi puoliksi täysi vai tyhjä. )))

    ” Suomen saamelaiskäräjät pääsee käsittelemään sopimusta suomennoksen viipymisen vuoksi vasta keväällä. Sitä ennen sopimus saattaa jo kaatua Ruotsin saamelaiskäräjillä, joka käsittelee asiaa parin viikon päästä.”

    Eli ruotsalaiset voivat ratkaista asian, ennen kuin Suomen saamelaiskäräjillä on edes tekstiä käsillä. Toisaalta, jos ruotsalaiset hyväksyvät, painetta hyväksyä kasvatetaan Suomessa.

    VastaaPoista
  41. Ohessa linkki Jaakko Häkkisen kolumniin, jossa hän pohdiskelee ratkaisumalleja saamelais-lappalaiskiistaan.
    Jaskan ajatuksissa on varsin varteenotettavia kohtia, vaikkakin käytännön ratkaisujen tielle jää mielestäni vielä äkkiseltään arvioiden kovin vaikeita kysymyksiä. Näin jos myönnetään mistä kiistan alkamisessa ja pitkittymisessä on ollut perimmiltään kyse.

    http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229989-ratkaisuehdotus-lappalaiskiistaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin vaikuttaa tekemällä tehyltä ja rotuopilta.

      Poista
  42. Täytyypä paneutua Jaskan, korjaan Jaakon ehdotuksiin. Nopean vilkaisun perusteella sanoisin että en "osta" kaikkia hänen perustelujaan väestön jaottelulle, mutta itse ratkaisumallin haussa Jaakk... no, Jaska voi hyvinkin olla oikeilla jäljillä, itse asiassa kutakuinkin samalla suunnalla kuin minä "lappalaislailla". Tällä välin olen itse päätynyt siihen, että se mitä tarvitaan ei ole "lappalaislaki", vaan yleisempi alkuperäiskansalaki. Sen siirtymäsäännöissä voisi mahdollisesti määrätä miten nykyiset saamelaiskäräjät muuttuvat nimenomaan vain (pohjois)saamelaisia edustavaksi elimeksi, ja miten kolttien kyläkokouksen asema muutetaan neuvoa-antavasta itsehallinnolliseksi.

    VastaaPoista
  43. Helsingin Sanomat on tänään 25.1.2017 julkaissut verkkosivuillaan kirjoituksen otsikolla
    "Tutkijaryhmä: Suomi rikkoo perustuslakia suhteessa saamelaisiin ja Korkein hallinto-oikeus on epälooginen päätöksissään siitä, kuka on saamelainen - Löysä laki saamelaismääritelmästä rikkoo ihmisten oikeusturvaa ja aiheuttaa riitoja."

    Toimittajana on ahkeroinut Mikko-Pekka Heikkinen.
    Hesarin kirjoitus löytyy kokonaisuudestaan täältä:
    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005059305.html?share=ff607d94e5d0dcd744343b14d4880967

    Olisiko kyseessä ajoitettu julkaiseminen vai olisiko asialla yötoimitus, sillä juttu on alun perin julkaistu kello 02.00 ja päivitetty 06.45.
    Joka tapauksessa julkaiseminen on ajoitettu päivään jolloin on määrä julkaista valtioneuvoston kanslian tilaama tutkijaraportti saamelaisten asemasta. Raportti ilmestyi nettiin tätä kommenttia kirjoittaessani, enkä ole sitä vielä avannut, joten joudun toistaiseksi luottamaan Heikkisen luonnehdintaan jonka mukaan raportti on syvällinen.
    Raportti löytyy täältä:
    http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=16601

    Päätekijöinä ovat Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Luulajan teknillinen korkeakoulu, joka ruotsiksi ja englanniksi nimittää itseään tekniseksi yliopistoksi.Yliopistolla ei ole oikeustieteellistä tiedekuntaa.

    HS:n juttu perustuu tutkimusta johtaneen tohtori Leena Heinämäen haastatteluun. Jouni Kitti toi jo 27.4.2016 blogissaan esille että tohtori Heinämäen puolueettomuuteen ja uskottavuuteen liittyy vakavia ongelmia, jotka puhuvat sen puolesta että saamelaisasioista vastaavaa oikeusministeri Lindströmiä ollaan vedättämässä.
    Pohdittuaan Heinämäen puolueettomuutta Kitti kirjoitti: " Puolueettomuusvaje ei ole ainoa Heinämäen uskottavuuteen tutkijana vaikuttava ongelma. Ehkä monta kertaa vakavampaa on, että Heinämäki ei ole ainoastaan tutkinut alkuperäiskansojen henkisiä ilmiöitä ja niihin liittyviä kohteita, vaan hän on itse omaksunut esoteerisen henkitieteen opit ja opettaa niitä Heartland-Sydänmaa -istituutissaan Rovaniemen Pahtajalla."

    "Instituutissa Heinämäki tarjoaa ilmoituksensa mukaan henkistä terapiaa, Uuden Ajan esoteerista vihkimyskoulua, jossa taustalla vaikuttaa Kosminen Kristus-Buddha impulssi, joka - sanat ovat Heinämäen omia - 'liittyy ihmiskunnan laajaan henkiseen heräämiseen eli planetaariseen ensimmäiseen vihkimykseen'. Terapeutteina ja esoteerisen koulutuksen opettajana instituutissa toimii Heinämäen lisäksi Hans Christian Hansen. Opettajaterapeutit ovat oman ilmoituksensa mukaan omistautuneet esoteeriseen opiskeluun, meditaatioon ja henkiseen elämäntapaan ja opiskelleet ja opettaneet mm edesmenneen Asger Lorentsenin koulutuksissa ja pitäneet omia kursseja useiden vuosien ajan ja olleet lisäksi amerikkalaisen henkisen opettajan Mark Sullivanin yksityisoppilaita."

    "Hans Christianin, Asger Lorentsenin ja Marki Sullivanin nimiä seuraamalla päätyy nopeasti jungilaisuuteen, joka ehkä vielä voidaan lukea vakavasti otettavaksi suuntaukseksi. Jäljet johtavat kuitenkin myös mm papitarkursseihin Valon temppelissä Kreetalla, astraaliolentoihin ja enkeliterapiaan. Lorentsen on julkaisuut mm kirjoja, joiden suomeksi käännetyt nimikkeet kuuluisivat 'vihkiytyminen ihmiskunnan tulevaisuuteen' ja 'mysteereitä graalin tiellä'. Suomeksi on julkaistu ainakin Lorenzenin kirja 'Tähti-ihmiset ja enkeli-ihmiset'.

    "On käsittämätöntä, että valtioneuvoston tilaaman ja veronmaksajien kustantaman saamelaisten identiteettiin, rajaamiseen, elintärkeisiin etuihin ja koko tulevaisuuteen liittyvä vakava selvityshanke on voitu uskoa rajatietoa ja muuta rajatieto-huuhaata harjoittavan henkilön johtoon."

    Epäilemättä meille tarjoutuu mahdollisuus paneutua tutkimusraporttiin. Sen verran kurkistin kuitenkin jo siihen että voi paljastaa ettei rajatietoa mainita siinä kenenkään tieteellisenä meriittinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rajatietoon tai henkisiin asioihin uskominen ei sinällään jäävää kenenkään tieteellisyyttä, kunhan nämä asiat pitää visusti erillään. Onhan meillä myös paljon tieteilijöitä, jotka uskovat erilaisiin jumalolentoihin.

      Poista
  44. ”Saamelaiskäräjien mukaan Suomessa elää noin 10 000 saamelaista.”

    Vaaliluetteloon kuuluu 5 000 henkeä, missä loput ovat? Miksei tähän kukaan kiinnitä huomiota?
    Vaaleissa äänestää 2 500, puolet äänioikeutetuista. ’Oppositiota’ äänestää 500, 20%, enemmistö 80% ääniä saaneista päättää asioista. Tämä edustaa kuitenkin vain 20% väitetystä 10 000 hengen väestöstä.

    VastaaPoista
  45. Tämän päivänä Helsingin Sanomissa uutisoitiin siitä ties monettako kertaa, että kansainvälinen tutkijaryhmä vetoaa Suomen hallitukseen, että se kunnioittaisi saamelaisten oikeuksia. Näille suursaamelaisuuden asiaan uskoville tutkijoille näyttää olevan tärkeintä heidän kiihkokansallinen uskonsa. Kehotan näitä tutkijoita riisumaan yltään tällaiset saamelaiselle yhteiskunnalle vieraat ideologiat ja palaamaan niihin arvoihin, mitkä läpi aikojen ovat olleet meidän elämämme perusta. Niihin turvautuen lappalaiset ja saamelaiset ovat kestäneet vaikeimpinakin hetkinä ja aikoina, yksilöinä, perheinä, yhteisöinä ja kansana.

    Osaltaan saamelaiskäräjien ongelma juontaa siihen kysymykseen minkä laatuisen tiedon pohjalta päätökset tehdään. Saamelaiskäräjien johto tekee päätöksensä itse sen hovitutkijoiden toimittaman tiedon perusteella. Käräjät ja sen hovitukijat tuottavat sellaista tietoa jota he tietävät tai olettavat käräjien johdon haluavan. Ajatusten ja ilmaisun vapaus on nyky-yhteiskunnan elinehto, mutta keskitetyssä hallintomallissa arvostelukyvyn pettäminen on lähes aina väistämätöntä. Avoin keskustelu näyttää olevan tuhoon tuomittu.

    Tosiasiassa saamelaisalueella ei kuitenkaan ole sellaisia kysymyksiä, joita ei voitaisi ratkaista osapuolten välisillä sopimuksilla. Lappalaiset eivät koe tarvetta syrjiä saamelaisia ja todistaa että vain lappalaisilla on hallussaan ainoa oikea aate ja tulevaisuuden avaimet. Lappalaiset kunnioittavat minkä tahansa kulttuurin, idän ja lännen, pohjoisen ja etelän tapoja ja käsityksiä, vaikka ne tuntuisivatkin vierailta ja oudoilta. Vastaavasti he odottavat että kaikki väestöryhmät ja ihmiset kunnioittaisivat toisiaan jakaen ne keskeiset arvot joihin ihmisoikeudet perustuvat: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Lappalaiset eivät tarjoa rauhan kättä vain ystävilleen, vaan myös ihmisille jotka eivät rakasta heitä ‒ kaikille on tilaa harvaan asutussa saamenmaassa.

    Jyrkillä vaatimuksillaan maanomistuksen ja hallinnan siirtämisestä itselleen saamelaiskäräjät osoittaa enemmän heikkoutta kuin vahvuutta sekä tilannetajun puutetta. Se on hylännyt eri saamenkieliä puhuvat saamelaiset ja jättänyt heidät heitteille. Saamelaiskäräjien poliittisen johdon avuttomuudesta kertoo jotakin se, että se ei ole ainoastaan kääntänyt selkänsä inarinsaamelaisten tarpeita kohtaan vaan peräti kääntänyt rintamasuuntansa inarinsaamelaisia ja statuksettomia saamelaisia päin. Käräjien johdolle hyvä inarinsaamelainen on vain sellainen, joka kääntää sille selkänsä. Ei hylkäämisen eleenä, vaan kumartuakseen ottamaan vastaan kehuja yhteistyökykyisyydestään.

    jatkuu...

    VastaaPoista
  46. ...jatkoa:

    Henkilökohtaisesti ajan ja puolustan rauhanomaista rinnakkaiseloa kaikkien alueella asuvien kanssa. Planeettamme on yksi, mutta ainakin näillä leveysasteilla se on melko tilava ja siihen mahtuvat erilaisissa yhteisöissä ja jopa niiden ulkopuolella elävät. Täälläpäin ei ole tapana rikkoa ovia vieraassa talossa vain sen vuoksi että naapuri uskoo toisin, ajattelee toisin, keskustelee toisin, elää toisella tavalla, on erivärinen tai on tullut muualta. Meidän ei tule pelkästään huolehtia vihapuheen lopettamisesta, vaan sellaisen moraali-ilmapiirin luomisesta, joka on välttämätön rauhanomaiselle rinnakkaiselolle.

    On taisteltava ahtaan kansallisen kiihkoilun kaikkia ilmenemismuotoja vastaan. Aika on auttamattomasti mennyt sellaisen kiihkoilun ohi, sen jäljet on nähty, ja ne ovat kauhistuttavat. Tämän päivän Suomi yhtälailla kuin tämän päivän Saamenmaa ovat monikieliset ja monikulttuuriset. Ylä-Lapissa kenenkään ihmisryhmän kulttuuri ei voi kasvaa eristyneisyydessä, keinotekoisten poliittisten raja-aitojen sulkemana, epäoikeudenmukaisten hyökkäysten kohdistuessa muitten ihmisryhmien kulttuuriin ja elämään. Siksi on välttämätöntä muuttaa ilmapiiriä, polkea keskinäinen epäluottamus takaisin siihen haisevaan suohon mistä se on ruman päänsä nostanut ja keskuuteemme ryöminyt.

    Me luomme tietäen tai tietämättämme historiaa usein luvuittain, osaamatta yhdistää lukuja. Joskus maantiede estää syventymästä Lapin alkuperäiskansakysymykseen siten kuin pitäisi. Tästä aiheutuu turhaa hälinää ja kärsimystä, mutta elämä jatkuu kaikesta huolimatta.

    Aatteet ihmisten ja kansojen solidaarisuudesta ja rauhanomaisesta yhteiselosta ovat jo tunnettuja kautta maailman, mutta niiden omaksumisessa on vielä pahoja aukkoja. Milloin uskonto, kiihkokansallisuus tai kamppailu raaka-aineista ja alueellisesta herruudesta rakentavat raja-aitoja, konflikteja ja väkivaltaa. Myös pohjoisimmassa Lapissa on vielä opittavaa ja parantamisen varaa. Ajatukset oman rodun tai etnisen ryhmän ylivertaisuudesta ja niillä perusteltu muita parempien oikeuksien tavoittelu ei ole vierasta. Ne synnyttävät kuten olemme nähneet vihamielisyyttä, eristävät ihmisiä toisistaan, madaltavat kulttuuria ja loppujen lopuksi kääntyvät yleiseksi onnettomuudeksi. Tätä olen ajatellut paljon viime vuosina, jolloin olen kirjoittanut kotisivuilleni kirjoituksia, ja ajattelen nytkin kuunnellessani saamelaisradiosta yksipuolisia uutisia näistä kiistoista. YLE:n saamelaistoimituksen vastuu näissä asioissa on suuri, ja on surullista nähdä että se ei kykene eikä ilmeisesti halua kantaa vastuutaan kriittisenä saamelaisuuden peilaajana kunnialla.

    En odota että saamelaisesta kulttuuri-itsehallinnosta tulisi yhtäkkiä idyllinen, mutta toivoisin kuitenkin että ihmiset, jotka ovat vakuuttuneita oman verensä tai oman oppinsa paremmuudesta ja ehdottomasta oikeudestaan johtaa muita, rohkenisivat kuunnella muitakin ja antaa näille mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille. Mutta ehkä on niin, että heiltä ei puutu ainoastaan kyky johtaa saamelaiset kohti parempaa, vaan myös kyky ja halu ratkaista Ylä-Lappia raastava konflikti. Jatkuva konflikti syö alueen muitten ihmisten elämäniloa, mutta konfliktia lietsoville saamelaisjohtajien asemalle konfliktin jatkuminen on elinehto. He elävät konfliktista kuin vampyyri muitten ihmisten verestä.

    VastaaPoista
  47. Twitteri käy kuumana kun saamelaisaktiivit ja ihmisoikeustaistelijat tviittaavat toisilleen #saamelaiset -osoitteessa että tutkijaryhmä vaatii Suomea noudattamaan perustuslakia saamelaisten osalta. Moneskohan ulkomaita myöten haalittu tutkija tai tutkijaryhmä? Tämä tuo mieleen sadun pojasta joka huusi "susi tulee, susi tulee". Tuonko ryhmän työn ja suositusten mukaan nyt sitten Sipilän hallitus perussuomalaisine oikusministereineen ja ulkoministereineen aikoo käydä ratifioimaan saman tien pohjoismaisen saamelaissopimuksen ja ILO-sopimuksen että pääsee näyttämään että vatuloinnin aika on ohi, pisnes- ja jytkymiehet panee tuulemaan! No, elämmehän totuuden jälkeistä aikaa, kyllä esoteerinen saamelaistutkimuskin istuu ajan henkeen.

    VastaaPoista
  48. Minulle tuli sanomattoman paha olo tuosta selvityksestä.
    Lisää rahaa Saamelaiskäräjille ja tuomarit koulutukseen, kun tulkitsevat lakeja väärin.

    Ei täällä pohjoisessa mitään kannata yrittää. Kaikessa törmäät maan- ja luonnonkäytön rajoituksiin. Metsähallitus kysyy Saamelaiskäräjien näkemystä, eikä anna lupaa, jos arvio on kielteinen ja onhan se aina kielteinen. Saamelaiskäräjät toistaa sitä mantraa, että jos haitta kohdistuu vaikka vain yhteen saamelaisperheeseen ja olisi vähäinenkin, ei lupaa tule myöntää vaikka muu hyöty olisi kuinka suuri.

    Ruvetaan kaikki elämään näillä tukijutuilla ja tällaisia selvityksiä tekemällä. Helpompaa se on kuin työnteko.

    Ai niin - eihän nämä edut ole kaikille tarkoitettu. Joillekin vain. Pohjois-Lapista rakennetaan tunturisaamelaisten poromiesten paratiisia, muut ovat kakkosluokan väkeä.

    VastaaPoista
  49. Tässä sitten toinen hävöksissä ollut saavutus viimein suomennettuna. Ilmaantui tänään om:n sivuille:

    http://oikeusministerio.fi/material/attachments/om/ajankohtaista/uutiset/zt3fHojF9/Pohjoismainen_saamelaissopimus_suomenkielinen_kaannos_25.1.2017.pdf

    VastaaPoista
  50. Rummutus kiihtyy…

    http://www.hs.fi/paivanlehti/26012017/art-2000005060414.html

    Jos laki ja MINÄ olemme ristiriidassa sen pahempi laille, näin se menee. Lainvalmistelua arvostellaan ja näinhän se on, suorastaan surkeaa. Voipi aloittaa perustuslaista, jossa ’saamelaiset’ määritetään alkuperäiskansaksi, maahanmuuttajat.

    VastaaPoista
  51. Silmäilin viime yönä läpi tuon oikeusselvityksen. Olisi hyvä saada runsaasti muiden havaintoja joko täällä Veikon blogin kommentissa tai sähköpostitse. Oma pinnallinen läpilukuni antoi alustavaksi tulokseksi, että

    1) Heinämäki on pysytellyt tutkijan roolissaan, mahdollisesti kiitos akateemisen toimintansa ulkopuolella harrastamiensa henkiopillisten harjoitteiden, tai hän ei ainakaan ole antanut New Age -kiinnostuksensa vaikuttaa tähän työhönsä. Saamelaispoliittisesta kallistumasta on varhaista sanoa vielä mitään.

    2) Heinämäki problematisoi myös asioita joissa saamelaiskäräjät haluaa ajan mutkat suoriksi. Esimerkkiä minulla ei ole vielä antaa.

    3) Raportin heikoin kohta saattaa olla sauma itse raportin ja suositusten välillä, eli siinä ovatko tekijät osanneet tislata aineistostaan ja sen pohdinnasta suositukset jotka on johdateltu aineistosta ja jotka ovat toimeksiannon eli tutkimustehtävän kannalta relevantteja.

    4) Tutkimukseen liittyy varsinkin tämän takia suuri riski siitä, että toimeksiantajan seuraavat poliittis-oikeudelliset siirrot eivät tule perustumaan raportin suosituksille ja vielä vähemmän raporttiin sisältyvien problematisointien syvemmälle, oivaltavalle pohdinnalle joka nostaisi esille miten raportissa referoituja ja problematisoituja kansainvälisiä käytäntöjä voitaisiin parhaiten soveltaa Suomen oloihin ja tilanteeseen. Näin raportista tulisi vain hieno, tieteellinen mutta politiikasta irrallinen peruste, johon näennäisesti nojaten Suomen hallitus voi jatkaa politiikkaa jonka suunnan loppujen lopuksi on määrännyt saamelaiskäräjät, ja joka ei pura niitä ongelmia ja jännitteitä joiden purkamisen perustaksi raportti tilattiin.

    5) Pyrkimystä tähän suuntaan osoittavat raportin julkaisemisen johdosta tehdyt uutisoinnit, joissa tutkijoiden sanoma on tilanpuutteen vuoksi yksinkertaistettu, mutta nimenomaisesti tendenssinomaisesti sellaiseen suuntaan joka vastaa toimittajan ja/tai uutisvälineen saamelaispoliittisia tavoitteita tai kallistumia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeusselvityksessä käydään läpi khon päätöksiä mutta keskitytään liiaksi vertailemaan niitä keskenään unohtaen että kholle on varmaan toimitettu paljon enemmän materiaalia kuin mitä päätöksissä ilmi tulee. On virheellista verrata suoraan hylättyjä ja hyväksyttyjä päätöksiä kun ei esitetä kattavasti mitä valittajat ovat kholle toimittaneet näytöksi. Tosiasiahan on että kho ei päätöksiin ole kirjannut sanatarkasti mitä on saanut tietoon. Voi olla että hylätyt eivät ole ilmaisseet saamelaisuuttaan tarpeeksi kattavasti jolloin kholle on jäänyt epäselväksi eikä päätöstä ole voinut tehdä. Toinen vaikuttanut asia on voinut olla khon esittelijät. Ovatko olleet myönteisiä tai kielteisiä kuten sk vaalilautakunnan esittelijät.

      Selvityksessä tuodaan esille että hyväksytyissä oli keskenään lähisukulaisia ja hylätyissä myös. Tämä vahvistaa sen että saamelaiskäräjät ovat kerta toisensa jälkeen hylänneet muutaman suvun edustajat. Toisin sanoen kho olisi voinut hyväksyä paljon enemmänkin valittajia mutta kho vaati laajaa näyttöä saamelaisuudesta ja punnitsi polveutumisen lisäksi kielikriteerin ja kulttuurin. Eli kho ei hyväksynyt pelkästään verolappalaismerkinnällä mistä saamelaiskäräjät pitäisi olla mielissään.

      Poista
  52. Lapin Kansa pääkirjoittaja pitää (27.1.) pohtimisen arvoisena Heinämäen ajatusta "kahden kerroksen saamelaisista". Lehden mukaan kyse on vain siitä kuka voisi äänestää saamelaiskäräjävaaleissa ja kuka ei. Taitaa kyllä olla kyse vähän muustakin. Missään tapauksessa ei pidä lähteä siitä, että poliittisella saamelaisuudella saavutettaisiin jokin kollektiivinen maiden ja vesien hallintaoikeus. Puhumattakaan että saamelaiskäräjät saisi valtion taloudellisen tuen ja muut saamelaiset saisivat hoitaa asioitaan kuten tähänkin asti, omin kustannuksin ja ilman palkattua virkakoneistoa.

    VastaaPoista
  53. ja Olli Miettunenkin herännyt kirjoittamaan saamelaiskysymyksestä. Myötäilee tietenkin Suurpäätä ja lupaa apuna ettei kenenkään oikeuksiin puututa.

    VastaaPoista
  54. Mitäpä muuta SaamelaisOlli sitten kirjoittaisi?Eipä paljon jäähä kaipaamaan tuontasoisia kynäilijöitä,sais jäähä jo eläkkeelle!

    VastaaPoista
  55. Tutkimusjohtaja Heinämäki on julkisuudessa heittänyt ajatuksen voitaisiinko ristiriidat ratkaista sillä että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääseminen ja ihmisten identiteetti irroitettaisiin kahdeksi täysin eri asiaksi. Näin nerokkaalla ajatuksella olisi jo vuosikymmeniä sitten voitu panna piste USA:n rotuerottelulle. Äänioikeutetuksi rekisteröiminen ja ihmisten ihoväri olisi erotettu kahdeksi aivan eri asiaksi: toiset saa äänioikeuden, toiset ei, ja sitten ollaan aivan yksityisesti omassa mielessä identiteetiltään valkoista tai värillistä. What me worry!

    VastaaPoista
  56. Saamelaismääritelmään kohdistuvan huomion takana ne Tiinankin julki kertomat maa- ja vesi ovat menossa mukana. Saamelaiskäräjien veto-oikeutta niiden käyttöön ei tietenkään unohdeta!

    "The international report underlines that, regardless of the ratification of the ILO’s Convention No. 169 or the Nordic Sámi Convention, Finland’s existing legal obligations – the Constitution and international law – require a wider recognition of the rights of the Sámi people. The report recommends that the Act on the Finnish Agency for Forests and other laws related to the enjoyment of land and water essential to the rights of the Sámi people be complemented by a prohibition to undermine the Sámi culture."

    VastaaPoista
  57. ILO 169, article 14

    1. The rights of ownership and possession of the peoples concerned over the lands which they traditionally occupy shall be recognised. MITEN TÄMÄ TAPAHTUU, KATSO KOHDT 2 JA 3. In addition, measures shall be taken in appropriate cases to safeguard the right of the peoples concerned to use lands not exclusively occupied by them, but to which they have traditionally had access for their subsistence and traditional activities. Particular attention shall be paid to the situation of nomadic peoples and shifting cultivators in this respect.
    2. Governments shall take steps as necessary to identify the lands which the peoples concerned traditionally occupy, ELI ENSIN RAJATAAN NÄMÄ MAAT and to guarantee effective protection of their rights of ownership and possession SUOJELLAAN SIIS OLEMASSAOLEVIA, TUNNISTETTAVIA OIKEUKSIA.
    3. Adequate procedures shall be established within the national legal system to resolve land claims by the peoples concerned. ALKUPERÄISKANSOJEN MAAVAATEET TUTKITAAN KANSALLISESSA OIKEUSJÄRJESTELMÄSSÄ.
    Kommentti jatkuu: Tällöin tulee ILO:n tulkintojen mukaan huomioid myös sellaiset oikeudet jotka eivät ole jättäneet jälkiä luontoo tai Suomen kiinteistörekisterijärjestelmään. Tämä ei kuitenkaan ole avoin valtakirja heittäytyä "Lapin länsmanniksi" tai Nätti-Jussiksi joka omisti koko Lapin. Vaateiden esittäjien pitää olla oikea: saamelaiskäräjät ei ole oikea subetki vaatimaan, koska käräjät tai saamen kansa kokonaisuudessaan ei ole omistanut tai hallinnut maata. Vaateen voi prosaamelaisten puolelta mahdollisesti esittää yksityinen saamelainen, suku, perhe tai badjesiida (jos viimeksimainittuja on oleamassa). Vaateiden on oltava kohdistettuja määräalueeseen, ja ne tutkitaan ja punnitaan tarkoin, vrt. Norjan Utmarksdomstolen ja Svartskogen-oikeustapaus. Viimeksi mainittu lienee toistaiseksi ainoa jossa oikeus oin Norjassa todennut että saamelaisilla on kollektiivinen oikeus alueeseen.

    VastaaPoista
  58. Peltojärven lapinkylä kirjelmöi oikeusministeriölle:

    Peltojärven lapinkylän kannanotto


    Arvoisa Suomen presidentti, pääministeri, ministerit, kansanedustajat, hyvä vastaanottaja,

    Peltojärven lapinkylän saamelaiset tällä kirjelmällään ilmoittavat olevansa huolissaan Saamelaissopimuksen etenemisestä salaa ja pienen piirin valmistelemana alueen alkuperäiskansaa osallistamatta prosessiin mukaan sekä lapinkylää kuulematta. Peltojärven lapinkylän asukkaat ovat seudun alkuperäisiä asukkaita, josta on tutkittua tietoa (mm. Oikeusministeriön teettämiä historiallisia selvityksiä, esim. Wirilander, Enbuske, Joona).Olisi pitänyt olla selvää, ettei saamelaisten asioita voida valmistella ilman lapinkylien osallisuutta. Lapinkylien jättäminen ulkopuolelle Saamelaissopimuksen yhteydessä on ihmisoikeudellinen ongelma, joka vaatii pikaista ratkaisua.

    Peltojärven lapinkylä haluaa tuoda esiin, että saamelaiskäräjät pyrkii omimaan lapinkylien ikimuistoiset oikeudet ja nautinnat. Näin unohtuu sellainen tosiseikka, että lapinkylien omaisuus ei ole osa saamelaiskäräjien kollektiivisia oikeuksia siitä lähtökohdasta, että itse lapinkylä jätetään ulkopuolelle. Nähdäksemme saamelaiskäräjien edustusto ajaa rajattujen poronhoitajien laiduntarpeita ja niiden laajentumispyrkimyksiin perustuvia intressejä. Nämä poronhoitajat ovat pääosin rajasulun jälkeen tulleet Peltojärven lapinkylän alueelle 1875-1900-luvulla. Tästä on todisteena sellainen yksityiskohta, että Näkkälän palkisen alueella on ollut 9 vuotta käynnissä oikeudenkäynti poromiestä vastaan, jolle ei haluttu myöntää Näkkälän palkiseen poromerkkiä. Nyt vuonna 2016 poromerkki myönnettiin KHO päätöksellä. Samainen henkilö saavutti saamelaisstatuksen vuonna 2015 KHO valituksen turvin. Kyseessä on pyrkimys pitää poronhoidon ulkopuolella ihmisiä, vaikka sellainen on perustuslain vastaista. Myös Saamelaissopimukseen vuoden 2005 luonnokseen on tällaisia pyrkimyksiä kirjattu, joten on KHO ennakkopäätöksestä huolimatta vaarana, että lapinkylien ihmisten syrjiminen esimerkiksi poronhoidossa ja saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsyssä pääsee jatkumaan.
    Emme ole päässeet mukaan laajasti saamelaiskäräjien päätöksentekoon, koska lapinkylien edustajia ei ole sinne hyväksytty kuin vasta vuonna 2015 KHO:n kautta. Emme ole näin voineet olla vaikuttamassa saamelaiskäräjillä sisältöihin, jotka koskevat lapinkylien asukkaita ja maita sekä vesiä.

    Kysyisimme, että miten on mahdollista, että oikeusministeriössä on salaa neuvoteltu saamelaiskäräjien kanssa Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta ilman, että prosessissa on ollut mukana lapinkylien edustajia? Samalla ilmaisemme syvän huolemme siitä, että Lapin kansanedustajat eivät ole olleet tietoisia saamelaissopimuksen etenemisestä ja sisällöstä. Tämä kokonaisuus koskee nimenomaan Lapin ihmisiä laajasti ja alueen alkuperäisiä asukkaita. Poliittisella päätöksellä ei saa näin tärkeitä asioita sopia eikä päättää, vaan on on käytettävä päätöksenteon pohjana tutkittua tietoa.

    Pääministeri on vakuuttanut Lapin vierailujensa yhteydessä muun muassa median välityksellä, etteivät saamelaisasiat etene tämän hallituskauden aikana. Nyt saamme todistaa, että ne etenevät vauhdikkaammin kuin koskaan. Olimme ymmärtäneet, että asioiden keskeneräisyyden takia saamelaishankkeiden läpiajaminen on ennenaikaista. Keskeneräisiä asioita ovat kysymykset siitä, ketkä ovat saamelaisia ja keitä saamelaisten perintö koskee. Kaikki lapinkylien saamelaiset eivät ole vieläkään päässeet mukaan saamelaiskäräjien äänioikeusluetteloon. Tilanne on epäselvä ja epätasa-arvoinen sekä kestämätön lapinkylien ihmisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

    jatkuu....

    VastaaPoista
  59. ...jatkoa:

    Saamelaiskäräjät eivät voi olla sopijapuoli näissä asioissa, jotka lapinkyliä koskevat. Lapinkylien eli saamelaissiidojen pitäisi olla tasa-arvoinen neuvotteleva ja sopijaosapuoli.

    Olemme huolissamme siitä, että lapinkylien väestö pyritään pitämään saamelaisasioiden päätöksenteon ulkopuolella.

    Olemme aivan yhtä lailla samaa mieltä saamelaiskäräjien ja Suomen valtion kanssa siitä, että saamelaisten oikeuksien tulee kehittyä niiltä osin, mitkä ovat meitä kaikkia yhdistäviä tekijöitä. Kiista koskee kuitenkin saamelaismääritelmää ja vesi- sekä maaoikeuksia. On varmistettava, että lapinkylien alueen ihmisten saanto alueen oikeuksiin vahvistetaan yhdenvertaisesti muiden saamelaisten kanssa. Lapinkylien ihmisiä ei voi jättää ulkopuolelle heitä koskevassa päätöksenteossa.

    Saamelaissopimuksen neuvotteluprosessissa mukana olleet Anne Nuorgam, Heikki Paltto ja Juha Karhu eivät voi edustaa lapinkyliä, koska heitä ei ole siihen tehtävään valittu eivätkä he nauti lapinkylien luottamusta. Heidät tunnetaan lapinkylien oikeuksien toteumisen vastustajina.

    Vaadimme Saamelaissopimuksen jättämistä pöydälle perustuslaillisten ongelmien takia. On ennustettavissa, että saamelaiskäräjien etuja valvovat aloittavat vuosikymmenien oikeusprosessit saadakseen lapinkylien oikeudet itselleen. Ensin täytyy selvittää se, ketkä ovat tosiasiallisesti saamelaisten kulttuurisen omaisuuden perilliset ja varmistaa että kaikki saamelaiset pääsevät tasavertaisesti vaikuttamaan ja tulemaan kuulluiksi sekä osallisiksi heitä koskevissa asioissaan. Anne Nuorgamin, Heikki Palton ja Juha Karhun yksinomaisena tehtävänä on rajata lapinkylien ihmiset ulkopuolelle kaikesta Suomen saamelaisten päätöksenteosta. He ovat sinetöimässä Pekka Aikion ja Klemetti Näkkäläjärven ja Tiina Sanila Aikion aloittamaa tietä siitä, että lapinkylien saamelaiset saadaan lopullisesti saamelaiskäräjien päätöksenteon ulkopuolelle niiltä osin kuin se on mahdollista. Näin voidaan jatkaa lapinkylien maaomaisuuden kollektiivisointia niille poronhoitajille, jotka lapinkylien alueille ovat tulleet varsin myöhään. Saamelaiskäräjien tällä hetkellä ajama politiikka ja siitä antama kuva ei kuvaa mitenkään realismia, sitä mikä tilanne on tosiasiallisesti. Saamelaiskäräjien poliittisessa päätöksenteossa on dekokratian toteumiseen liittyviä ongelmia, joka aiheuttaa sen, ettei heidän politiikkansa tällä hetkellä ole edustuksellista.

    Voimme päätellä kuulemamme perusteella, että saamelaissopimuksen sisältö ja tavoitteet ovat ristiriidassa Suomen perustuslain suhteen. Saamelaissopimukseen kirjattu rajaus maa- ja vesioikeuksien rajaamiseksi ulkopuolelle ei todennäköisesti ole pitävä kansainvälisoikeudellisesti, kun muistamme että jo ILO no 169 sopimuksen yhteydessä 1,5 vuotta sitten saamelaiskäräjät oli vastaavan rajauksen tehnyt. Saamelaiskäräjät kuitenkin ilmaisi selväsanaisesti tarkoituksenaan aloittaa oikeusprosessi Suomen valtiota vastaan suunnitellussa ajassa. Myöskään kieliperustainen saamelaismääritelmä ei voi määritellä Suomen alkuperäiskansaa, sillä kieliperusta viittaa alueelliseen vähemmistökieleen, ei jonkun alueen alkuperäisiin asukkaisiin. Lisäksi monta sataa vuotta kestäneen kielenvaihdon takia kielimääritelmä on syrjivä. Lapinkylien asukkaat ovat kohdanneet voimallisen kielenvaihdon.

    ILO no 169 painottaa itseidentifikaatiota. Näin saamelaismääritelmään ei ole syytä koskea. Saamelaismääritelmä Suomessa on hyvä ja toimiva, mutta sen soveltaminen ontuu.

    Peltojärven lapinkylä painottaa, että meidät on kutsuttava saman neuvottelupöydän ääreen, jossa meitä koskevia asioita käsitellään.

    Näin epäselvässä tilanteessa Pohjoismaista saamelaissopimusta, saamelaismääritelmää ja ILO sopimusta ei voida edistää tällä aikataululla. Asioiden edistäminen tosiasioihin pohjaamatta voisi ajaa pohjoisen alueen väistämättä yhtä syveneviin ristiriitoihin.

    4.1.17 Peltovuoma
    Peltojärven lapinkylä
    Peltovuoma

    Kemin Lapin alkuperäiskansa

    Kunnioittaen,

    Onni Niemelä
    Pj.

    VastaaPoista
  60. Johanna Suurpään vastauksessa ei puututa mitenkään neuvottelijoiden edustuksellisuuteen kuin ainoastaan kerrottaan heidän olleen saamelaiskäräjiltä Myös valmistelun salaisuutta perustellaan samoilla syillä kuin on jo julkisuudessa esitetty. Suomen hallitus ja eduskunta voivat siis ottaa esivalmisteltuun valtiosopimukseen kantaa vasta sen ratifiointia harkitessaan.
    Suurpään mukaan perustuslakivaliokuntaa oli informoitu käynnissä olleista neuvotteluista syksyllä 2016.

    VastaaPoista
  61. Saamelaisneuvoston ja kolmen saameaiskäräjien taktiikka on sitouttaa "isäntämaiden" valtiot saameaissopimukseen sisäänrakennettuihin oikeudellisiin myönnytyksiin, joihin sitten voidaan viitata että johan te tunnustitte sen ja sen, nyt ei kun toteuttamaa. Taktiikkaan kuuluu myäs eduskunnan asettaminen tosisioiden eteen, tyyliin "sopimus on tässä, Kyseessä on kansaedustajille kuuluvan lainsäädäntövallan anastus eli usurpointi.

    Järkevästi kansallisessa lainsäädännössä toteutettuna ILO 169 on kestävä pohja edetä, vaikka siihen liitty ongelmia, jouista pienin ei ole se että ILO 169:n mukana Suomi ei luopuisi vain osasta kansallista päätöksentekoa, vaan avaa myös oven oikeusjärjestelmällemme common law -järjestelmälle.

    Pohjoismainen saamelaissopimus muodostaisi turhan, sotkevan ja vahingollisen väliasteen dokumentin ILO 169:n ja kansallisen lainsäädännön väliin. Saamelaisneuvosto ja maiden saamelaiskäräjät yrittävät PSS:stä sitovaa kansainvälistä sopimusta josta tulisi lakeihin rinnastettava oikeuslähde. Ne väittävät, että ILO 160 ei olisi enää ajankotainen. Oikeusministeriön tilaamasta oikeudellisesta vertailusta selviää, että ILO 169 tulkintoineen ja käytäntöineen on yhä kansainvälisen alkuperäikansasoikeuden keskeisin oikeuslähde ja tukipilari. Sen soveltamisesta Suomessa voidaan ja tulee keskusstella, mutta PSS on suoraan sanoen oikeudellinen sekametelisoppa, jonka kautta norjalainen kiinteistoikeusjärjestelmä työntyisi Suomeen, samoin sen mukana seuraisi Norjan oikeusjärjestelmään ja varsinkin kiinteistöoikeuteen sisältyvä osittainen common law -järjestelmä. Mistä tämä seklviää? Vasta mainitusta oikeusvertailu-raportista.

    Lyhyesti sanoen PSS = BS. Pitääkö lyhenne selventää?

    VastaaPoista
  62. Lukekaapas Levin Sanomista juttu Niiles Jouni Aikiosta, legendaarisen Kaapin Jounin pojanpojasta! Alkujutun lopusta löytyy linkki ilmaisen nettilehden koko juttuun.

    http://www.levinsanomat.fi/uutinen/saamelaisuudesta-puhutaan-monin-tuntein/1575/2

    VastaaPoista
  63. Ja tässä olisi toisenlaista tarinaa vähän toisenlaisilta juurilta.

    http://www.lehtiluukku.fi/lue/6-degrees-16.01.2015/67109.html

    VastaaPoista
  64. Pahoittelen edellisessä kommentissani olleita lukuisia lyöntivirheitä, mutta valitettavasti en voi luvata etteikö niitä tule jatkossakin. Tuo tekstihän näyttää siltä että olisin kirjoittanut sen päissäni, mutta olin vesiselvä. Kiire oli kylläkin kova, kun juuri olin saanut rakennettua uusiksi m/83 Suzuki-auton poikki napsahtaneen ryyppyvaijerin ja kädet oli vielä mustana ja vaimo hoputti minua lähtemään mukaan etsimään hänelle juhlavaatteita kun vanhin poika on menossa naimisiin ja siksi kirjoitin niin kiireessä että ehdin tarkistamaan tekstin vain kerran ja kun painon lähetä-nappia niin se kyllä näytti ihan virheettömältä... Vanhin poika, jonka etunimi, kuinka ollakaan, on Ante, on kyllä ollut yhdessä tämän morsiamen kanssa jo aika monta vuotta, ja on niillä jo ainakin kaksi lasta, mutta päivä pari sitten tuli meili että päättivät mennä naimisiin. Minä tosin olin ollut siinä uskossa että he ovat hyvinkin saattaneet käydä vihillä ja aikoja sitten, meillä ei tuollaisia kysellä. No häät on häät, ja nyt pitä kiireitä ja siksi lyöntivirheitä tuli yli sallitun. Eihän tämä ole mikkään feispuukki, jossa yksityisasioiat kerrtaan, mutta tuossa oli yksi selitys niille lyöntivriheille.

    Olipa muuten 6-degrees -lehdessä aika juttu, se johon Veikko laittoi tuossa linkin. "Me olimme täällä ensin. Ensi alkuu meille maat ja itsehallinto, sitten itsenäisyys". Jos meni minulta termien käännös väärin, niin korjatkaa, se on tämä Lontoon kieli välillä vähän vaikea. Toisaalta siihen on hyvä tottua, jos kommentoitavat asiat siirtyvät hoidettaviksi jossain Newyoorkissa tapaoikeusjärjestelmässä. Sas näkee kui täs käy, on se varsinkin tämä PSS-hanke yhen sorttinen. Ihan on tullut muoti-ilmiöksi lykätä eduskunnan eteen kauhealla kiireaikataululla päätettäväksi muka loppun hiottuja esityksiä. Kielistä puheen ollen muistin tänään että ensimmäisissä akateemisissa opinnoissani en päässyt paljoa latinan prota pitemmälle. Ettei Ciceron kieli kuihtuisi viljelkäämme sitä: "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur". Pitäkää nyt hyvät kansanedustajat se hallitus järjen puolella myös tässä PSS-asiassa.






    VastaaPoista
  65. Saamen kielilakia ollaan muuttamassa…

    http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2017/01/saamenkielilainmuuttamistakoskevahallituksenesityslausunnolle.html

    "3 §. Määritelmät. Pykälästä poistettaisiin saamelaisen määritelmä ja pykälän 2 kohta kumottaisiin. Nykyinen saamen kielilakiin sisällytetty viittaussäännös saamelaiskäräjälain määritelmään on ongelmallinen, sillä saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n mukainen määritelmä on sidoksissa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemiseen ja vaalilautakunnan asiassa tekemään päätökseen. Viittaus antaa sen käsityksen, että vain vaaliluetteloon merkitty henkilö voisi saamen kielilain tarkoittamassa mielessä käyttää saamen kieltä."

    Liittyisiköhän tämä siihen, että Suomen lainsäädännöstä ollaan nyt toden teolla poistamassa ’etninen saamelainen’, olisi vain käräjien äänioikeutetut ja sitten muut, osaisivat tai käyttäisivätkö he saamen kieltä tai ei?

    VastaaPoista
  66. Useimmat eivät tunnu hahmottavan sitä silmänkääntötemppua, että tämän jälkeen ei kiistetä kenenkään sisäistä saamelaisuutta, mutta kaikkien sisäistenkin saamelaisten puhevaltaa käyttäisi Saamelaiskäräjät, minne äänioikeuden saanti entisestään vaikeutuisi.

    VastaaPoista
  67. Millähän kielellä PSS on alkujaan kirjoitettu?

    VastaaPoista
  68. Rauna Kuokkasella oli tänään tulikivenkatkuinen kommentti pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta YLE Sápmissa. Kommentoin uutisen pohjana ollutta Kuokkasen blogikirjoitusta omassa blogissani ja kerrankin suorastaan yllytän toimimaan siihen suuntaan johon Kuokkanen viitaa:
    http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2017/02/kuokkasen-pss-torpedo.html

    VastaaPoista
  69. Kuokkaselta löytyy muutenkin mainioita ohjeistuksia blogistaan:
    http://rauna.net/2015/03/19/aigi-molsut-strategiijaid/
    Muun muassa tuon kirjoituksen lopusta seuraava: "(3) Ja loahpas vel bonusin: go Sámediggi gaskkalduhttá iežas barggu, de dalle maid ii leat ásahus gosa “statuskeahtes sámit” ja earát sáhttet viggat!!
    (Kun saamelaiskäräjät keskeyttää työnsä niin eipä voi statuksettomat ja muut enää pyrkiä!!) Näinköhän nähdään vielä saamelaisjohto lakossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinänsä erikoista Kuokkaselta, jonka isä on Lunkkauksesta, asutustilan kasvatti. Ja isä polveutuu myös Sompion mettälappalaisista. Kaipa se isän suku on hänen mielestä olematonta alkuperäiskansaa.

      Poista
  70. Tämän päivän 2.2. Hesarissa pohditaan saamelaisuutta KHO:ta ymmärtäen…

    http://www.hs.fi/paivanlehti/02022017/art-2000005070220.html

    ” Oman tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että KHO on päätöksissään lähtenyt kysymyksenasettelusta, jossa hakijan oma kokemus saamelaisesta identiteetistä otetaan aina totena. KHO on kohta kohdalta käynyt hakemuksen läpi etsien ”objektiivisia” todisteita henkilön saamelaisuudesta. Saamelais¬käräjien vaalilautakunta on puolestaan käyttänyt juuri päinvastaista menetelmää eli etsinyt ratkaisua henkilön itseidentifikaation negaation kautta.

    Vaikka KHO on varmasti tehnyt virheitä nopean päätösaikataulun takia, KHO:n ratkaisumalli on ihmis- ja perusoikeusmyönteinen. Mikään ei ole ihmiselle julmempaa kuin oman identiteetin kielto.

    Raportti jättää kuitenkin tärkeimmän ongelman pohtimatta. Saamelaiskäräjälaissa vaaditaan, että ihmisen oman, vanhempien tai isovanhempien ensimmäisenä opitun kielen pitää olla saame. Näissä yhteisöissä ensimmäisenä opittua kieltä ei kuitenkaan useinkaan ole ollut olemassa, vaan ihmiset syntyivät monikielisinä.”

    VastaaPoista
  71. Porosaamelaisilla on täysi oikeus valita itse millä perusteella he hyväksyvät jonkun joukkoonsa kuuluvaksi olkoon vaikka hakijan tai hänen esivanhemman saamenkieli tai sukuseuramainen yhteisötunnustaminen. Kunhan muut saavat itse päättää perusteensa ja tehdä päätökset omasta porukastaan.

    VastaaPoista