maanantai 23. joulukuuta 2013

Keitä saamelaiskäräjät lopulta edustaa?

Itse voin mielestäni tuohon otsikon kysymykseen vuosikymmeniä kestäneen läheltä seuraamisen ansiosta vastata, mutta toivon, että asiaa pysähtyisivät pohtimaan vihdoin hekin, jotka parhaillaan poliittisina päätöksentekijöinä tai poliitikoille asioita valmistelevina virkamiehinä haikailevat saamelaiskäräjien roolin vahvistamista uusissa laeissa ja kansainvälisten sopimusten ratifiointien kautta.
Joudun jälleen kysymään halutaanko epädemokraattiselle, nepotistiselle, sisäistä ja myös ulos suuntautuvaa rasismia harjoittavalle ja aggressiivista vallanhimoa uhkuvalle pienelle erityisetuisuuksia nauttivalle sisäpiirille antaa yhä vain enemmän? Halutaanko Lapin kehitys niin tavallisten saamelaisten, lappalaisten kuin suomalaistenkin hyväksi halvaannuttaa? Halutaanko, että jo aiemmin esiin nostamallani konfliktin tiellä mennään yhä pitemmälle ja että maailmalla ihmisoikeuksien opettajana paistatteleva Suomi on edistämässä omassa pohjoisessaan maan historiallisen alkuperäiskansan kulttuurista kansanmurhaa?
Nuo viimeiset sanat ovat rumia, mutta muistutan muun muassa saamelaiskäräjien pitkäaikaisen puheenjohtajan Pekka Aikion käyttäneen niitä maailmalla omaa politiikkaansa edistääkseen, Suomen mainetta mustaten.
Saamelaiskäräjien viimeisin kokous oli jälleen yksi karu esimerkki siitä, miten suppeissa ympyröissä niin sanottu saamelaisten kulttuuri-itsehallinto lopulta pyörii. Kun siihen lisätään vielä yhtä totuutta edistävä ja edustava saamenkielinen uutisointi Ylessä ja Lapin Kansassa, ei ihme, että kentällä saamelaishallinnosta puhutaan muutaman suvun miniatyyridiktatuurina.
Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi äimistelee joulublogissaan sitä, että saamelaiskäräjien vaalikauden tärkeimpään kokoukseen saapui 21:sta käräjäedustajasta paikalle vain 15. Kato oli ollut suurta edellisessäkin kokouksessa, jossa erotettiin käräjien pitkäaikainen hallintopäällikkö – toisten mielestä syystä, mutta monien mielestä jo pitkään jatkuneen ajojahdin huipentumana.
Nyt saamelaiskäräjien piti antaa lausuntonsa Riitta-Leena Paunion saamelaiskäräjälakityöryhmän ehdotuksista, muun muassa saamelaismääritelmästä, joten edustakato kuvastanee osaltaan saamelaiskäräjien edustuksellista tilaa.
Näkkäläjärvi moittii osaa paikalla olleistakin ”väärästä” kokouskäyttäytymisestä. Osansa saavat nimillä utsjokelainen Veikko Porsanger ja saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, jotka menivät äänestelemään vastoin kuin heidän olisi pitänyt aiempien kantojensa perusteella äänestää. Sanila-Aikio kaiken lisäksi Paunion aiemmin yksimielisen työryhmän jäsenenä, joka Näkkäläjärvestä oli erityisen vaarallista.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunnalle yhä enemmän subjektiivista valinnanvaltaa antavan saamelaismääritelmäehdotuksen ohella Paunion työryhmä tarjoilee muutosta myös saamelaiskäräjien vaaliin ja kokoonpanoon. Muutoksista huolimatta käräjien kokoonpano jatkuisi edelleen epädemokraattisena, Klemetti Näkkäläjärven edustaman saamelaisryhmän valta-aseman turvaten. Tätä vastaan ovat asettuneet erityisesti Suomen alkuperäisimpiä saamelaisia olevat inarinsaamelaiset, joista osan olemassaolonkin Näkkäläjärvi on halunnut kiistää.
Tälläkään kerralla inarinsaamelaisten voima ei riittänyt vaikuttamaan enempää lausuntoon saamelaismääritelmästä kuin käräjien vaalitavastakaan. Se toki oli tullut esille, että monella pohjoissaamelaisella tai pohjoissaamelaisuuteen assimiloituneella on inarinsaamelaista sukujuurta, joka oikeuttaa heidät mielestään näin päättämään inarinsaamelaisten asioista – vaikkapa keitä heistä yleensä hyväksytään saamelaisiksi. Inarinsaamelaisia kokouksessa edustivat aidosti uutisten mukaan ainakin Anu Avaskari ja Anna Morottaja.
Saamelaiskäräjillä perustettiin tällä kerralla pysyvä ympäristönsuojelusihteerin virka. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin käräjille hankkima määräaikaisen ympäristösihteerin palkkaamiseen tarkoitettu määräraha on nyt saatu pysyväksi ja virkaan varmaan palkataan sitä nyt hoitanut henkilö – tausta ja toiminta sopinevat.
Näkkäläjärven mukaan määräraha on tarkoitettu ”ympäristöasioiden edistämiseen”. Ympäristönsuojelusihteerin tehtäviksi Näkkäläjärvi kertoo muun muassa kaavoitusasiat, kaivoslain toimeenpanon ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon. On mielenkiintoista seurata etenkin jälkimmäistä toimenkuvan aluetta eli millaisia esityksiä ja ajatuksia sillä saralla tullaankaan saamelaiskäräjien ympäristönsuojelusihteeriltä kuulemaan.
Kaivoslain ”toimeenpanostahan” esimerkkejä onkin jo mapillinen pitkin hallinto-oikeusketjua.
Jatkoajan helmikuun loppuun nyt saanut maa- ja metsätalousministeriön metsähallituslakityöryhmä, jonka pitäisi rakentaa uudistuvaan lakiin erityinen ”saamelaispalikka”, on vääntämässä muun muassa siitä tulisiko metsähallituslaissakin määritellä saamelaiskäräjien asema samanlaisena kuin se on kirjattu kaivoslakiin.
Saamelaiskäräjien johdon taholla vesilain kirjaus olisi vielä toivottavampi.
Kaivoslain ”toimeenpanon” pitäisi minusta saada lainsäätäjien varoituskellot soimaan, mutta kovin kuuroilta osa heistä edelleen vaikuttaa. Metsähallitus on Lapissa niin monitahoinen ja alueita paikoin 90-prosenttisesti hallinnoiva taho, että sen säätäminen Klemetin ja kumppaneiden pyöritettäväksi pysäyttää hankkeen jos toisenkin.
Saamelaiskäräjävaalien äänestysprosentti on ollut pitkään todella alhainen. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu muualla kuin niin kutsutulla saamelaisten kotiseutualueella. Sen vajaasta 4000 saamelaisesta vain kourallinen saa pääasiallisen toimeentulonsa poronhoidosta. Kun on seurannut saamelaiskäräjien johdon kannanottoja näyttäisi siltä, että niin ILO 169 -sopimuksen ratifiointi kuin sitä pohjustava lainsäädännön rukkaaminen on tarkoitettu noiden muutaman sadan henkilön aseman vankistamiseen.
Lisänä edunsaajana tietenkin kaikkea saavutettua ”toimeenpanemaan” tarvittava Sajoksen hallintokoneisto.


Veikko

26 kommenttia:

  1. Niinpä niin.Tässäpä oikea joulusaarna Inarinlappalaisten puolesta.Ihmetyttää miten rauhallisesti paikallinen yhteisö tuudittautuu luuloon ettei tässä ole tapahtumassa mitään oikeuksien menetystä ja sorron pahenemista.Toivottavasti tämä nykyinen kehityskulku saadaan pysäytettyä,muuten haikaillaan tosissaan menneeseen hyvään aikaan joka on vielä nyt.Miksi me annamme kaiken tuon pahan tapahtua!Herätkää Inarilaiset ja Suomen päättäjät,meitä uhkaa kaaos!

    VastaaPoista

  2. Viime aikoina saamelaisuuteen on Suomessa yhä voimakkaammin liitetty alkuperäiskansastatusta, vaikka osa saamelaisalueen saamelaisista ei mitenkään täytä polveutumisen ja jatkuvan alueella asumisen osalta kansainvälisesti hyväksyttyjä alueen alkuperäiskansan edellytyksiä.
    Juuri tämän vuoksi Inarissakin osa saamelaismääritelmän ulkopuolelle nyt jätettyä, ikiajat aluettaan asuttanutta alueensa alkuperäiskansaa – statuksettomat saamelaiset – vastustaa keinotekoista ja kansansa historiaan perustumatonta ratkaisua, ja ylipäätänsä sitä, että alueelle historian perspektiivissä vasta (vuosien 1852 ja noin 1910 välillä) muuttaneelle väestönosalle on sen omasta vaatimuksesta ja vastoin historiallisia tosiasioita annettu alkuperäiskansan asema inarinsaamelaisten ikimuistoisilla alueilla, kun taas inarinsaamelaisilta on tämä asema kiistetty.
    Saamelaiskäräjälakia valmistellut työryhmän esitys on nähtävä vain keinona jolla tämä vääryys on tarkoitus ikuistaa, ja osana pyrkimystä saattaa inarinsaamelaistenkin maa- ja vesioikeudet Saamelaiskäräjien kollektiiviseen omistukseen tai ainakin hallintaan.
    Eri tutkimusraporteissa puhutaan 1600–1700-lukujen saamelaisista. Monissa niistä jätetään kuitenkin kertomatta, että monilta osin kyseessä on juuri se lapinkylien väestö, joka sittemmin perusti veromaalleen uudistiloja turvatakseen oikeusasemansa. Samalla jätetään kertomatta, että kirkon ja virkamiesten painostuksesta näiden vaikutuspiirissä, "rintamailla" asuneella väestöllä vaihtui saamen kieli suomen kieleksi 1800-luvun aikana.
    Inarinlappalaisten saamen kielen menettäminen ei ole koskaan ollut heistä itsestään kiinni. Useimmilla kieli ei ole myöskään täysin unohtunut. Kielitaito on vain heikko. Nykyään on runsaasti julkaistua tutkimustietoa lappalaisten ja saamelaisten historiasta.
    Saamelaismääritelmän ulkopuolelle jätettyjen lappalaisten ja alueella asuvien porosaamelaisten elämäntavat ja kulttuuriarvot eivät nykyään juuri poikkea toisistaan, ja kaikkein vähiten siinä määrin että se tekisi toisesta saamelaisia ja toisista ei.
    Molemmat väestöryhmät harjoittavat rinnakkain vahvasti luonnonkäyttöön edelleen pohjautuvia elinkeinoja. Hämmennystä ja epätietoisuutta aiheuttaa vain nykytiedon valossa perusteettomaksi koettu saamelaisuuden takarajaksi asetettu vuosiluku 1875.
    Asetettu vuosiluku sulkee pois suuren osan saamelaisia, sekä mahdollisuuden tarkastella alkuperäisyyttä ja yhtäjaksoista polveutumista koskevien kysymysten yhteydessä varhaisempaa historiaa ja siihen liittyvää saamelais- ja sukuhistoriaa. tai niin, että saamelaiskäräjistä annettua lakia muutetaan. Yleisessä ja oikeusministeriönkin tiedossa hyvin olevat ongelmat ja vääryydet on oikaistava saamelaiskäräjälakia uudistettaessa, minkä lisäksi KHO tullee aikanaan tekemään ratkaisunsa tulkinnanvaraisista tilanteista uuden lain valossa.
    Inarin saamelaisia on jo pitkään syrjitty saamelaiskysymyksessä Suomessa. Syrjinnän kautta heiltä on kielletty alkuperäiskansaan kuuluminen ja sen kautta oikeus omaan identiteettiin. On vedottu siihen, että Inarinsaamelaiset aikoinaan perustaessaan tilan omille veromailleen luopuivat alkuperäisyydestään. Saamelaiskäräjien taholta on menty vielä pitemmälle väittäen etteivät nämä lappalaiset ole lainkaan saamelaisperäisiä, vaan kautta linjan suomalaisperäisten uudisasukkaiden perillisiä. Sen sijaan saamelaisuuden takarajana pidetty vuosiluku 1875 on valittu niin, että se antaisi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytyille saamelaisille alkuperäisyyden. Tällainen ratkaisu alkuperäisyydestä jasaamelaisuudesta on ongelmallinen, semminkin kun osalle alkuperäiskansaa, lappalaisille, tarjotaan sopeutumista enemmistöyhteiskuntaan oman taustansa kieltämisen kautta. Joten ei voi muuta kuin hämmästellä tällaista rasistista alkupräsikansapolitiikkaa, jota saamelaiskärjien poliittinen johto jatkaa.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  3. Kuinka oikeassa olikaan muuan norjalainen poleemisessa toteamuksessaan: "ai saamelaisuus, sehän on ammatti".

    Saamelaiskäräjät aloitti jo Pekka Aikion aikaan politiikan, joka johtaa väistämättä saamelaisuuden vain kielivähemmistön ammattiin, eli poronhoitoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai voisi sanoa niinkin, että saamelaisuus antaa pätevyyden mihin tahansa ammattiin tai virkaan.

      Poista
    2. Mielestäni perinteisiä elinkeinoja pitäisi päivittää vastaamaan
      nykytodellisuutta: nimittäin saamelaiskäräjien VIRKAIHMINEN.
      Heitähän on kohtuurunsaasti ja lisää tulee kaiken aikaa.

      Poista
  4. Pitkäaikaisen hallintopäällikkö Juha Guttormin erottamisesta. On ensin hyvä erottaa saamelaiskäräjillä tässä mielessä hallinto ja poliitikot (hallitus ja puheenjohtaja). Hallintopäällikkö oli luonut sellaisen ylivertaisen suosikkijärjestelmän, että se eli jo omaa elämäänsä ja että moni jäi tätä varmaan kaipaamaan. Jo vain jouti mennä. Tuonnempana siirtykäämme sitten politiikkaan ja mmm:n metsähallituslakityöryhmän odotuksille.

    VastaaPoista
  5. Klemetti on taas puhunut uusimmassa blogissaan

    ”Toki historian saatossa on voinut olla metsä- tai peltosaamelaisiksi tai vaikka kenkäheinäsaamelaisiksi itseään kutsuvia ryhmiä, mutta sitä emme voi koskaan tieteen avulla selvittää. ”
    ” Myös I. Fellman on todennut, että Enontekiöllä olisi ollut metsäsaamelaisia – vaikka hän ei edes käynyt Enontekiöllä. Tällä Fellman viittasi saamelaisin, jotka eivät harjoittanee poronhoitoa. Näiden tietojen valossa on mahdotonta todistaa olisiko metsäsaamelaiskulttuuria ollut ja millainen se olisi ollut. "

    Tosi omaperäisiä ja yksioikoisia ajatuksia väitöskirjan tehneeltä. Sanalla lappologi hän mitätöi aikalaishavainnot ja vuosisatojen asiakirjatiedot ym. Ehkä hänestä vain näkkäläjärveläisten muistitieto on ainoaa saamelaishistoriaa koskevaa tieteellistesti validia tietoa. Ehkä saamelaisten historia alkoi siitä kun Kaukonen astui Enontekiön kamaralle.
    Arkeologista tietoa ei metsäsaamelaisista tarvitse etsiä. Kas kun kulttuurista on tietoja historialliselta ajalta.

    ”Nykytutkimuksessa tulee olla huolellinen ennen kuin esittää väitteitä jonkin kulttuurimuodon olemassaolosta muutamien kirjallisen lähteen perustalta. ”
    tähän voi jatkaa : ennen kuin esittää väitteitä, ettei jotakin kulttuurimuotoa ole ollut olemassa.”Muutama kirjallinen lähde”?! Hohoijakkaa! Suosittelen tutustumaan laajaan kirjalliseen lähdeaineistoon .

    ”Historian uudelleenkirjoitus palvelemaan ajan poliittisia tavoitteita on tunnettua kautta historian. ”
    Niinpä. Klemetti Näkkäläjärvihän on tässä asiassa eritysasiantuntija ja toteuttaa täyspäiväisesti historian uudelleen kirjoittamista poliittisiin tavoitteisiinsa sopivaksi.

    Kuten Lapin yliopiston Jokela sanoi: Metsäsaamelaiset ovat Klemetti Näkkäläjärvelle tabu.

    VastaaPoista
  6. No ainakaan Saamelaiskäräjät ei edusta metsäsaamelaisia. Ensinnäkin metsäsaamelaisten kulttuuri on kuollut, ja toisekseen sitä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Näin ainakin, mikäli meidän on uskominen Klemetti Näkkäläjräven blogikirjoitusta 26.12.2013. Paneutukaamme siihen, mitä siellä sanotaan.

    "Ei kukaan puhunut metsäsaamelaisista 10 vuotta sitten mitään. Saamelaiskulttuurin oraalinen traditio, historialliset asiakirjalähteet tai validi tutkimuskirjallisuus eivät tue väitettä siitä, että Suomessa olisi ollut oma metsäsaamelaiskulttuuri, jolla olisi ollut oma kieli, kulttuuriperinne, elinkeinot ja tapakulttuuri."

    "En ole vaan saanut yhtäkään kiistatonta todistetta keneltäkään metsäsaamelaiskulttuuriin muinaisesta olemassaolosta, millainen kulttuuri olisi ollut enkä selvitystä sille miksi fiktiivisestä asiasta täytyy niin kovasta keskustella ja mitä ihmeen merkitystä sillä on."

    "Käsitys siitä, että olisi ollut olemassa metsäsaamelaiskulttuuri pohjautuu yhden erityismaakirjan otsikkoon ja tietysti väärintulkittuihin vanhoihin lappologeihin, Itkoseen, Tegengreniin ja Virrankoskeen, joista erityisesti Tegengren on vuonna 1952 julkaistussa tutkimuksessa En utdöd lappkultur i Kemi lappmark käsitellyt Kemin saamelaiskulttuurin sammumista. Tegengren ei kuitenkaan määrittänyt kulttuurimuotoa metsäsaamelaiseksi vaan on todennut heidän harjoittaneen pyyntiä ja kalastusta – kuten kaikkien muidenkin saamelaissiitojen jäsenet. Myös I. Fellman on todennut, että Enontekiöllä olisi ollut metsäsaamelaisia – vaikka hän ei edes käynyt Enontekiöllä. Tällä Fellman viittasi saamelaisin, jotka eivät harjoittanee poronhoitoa. Näiden tietojen valossa on mahdotonta todistaa olisiko metsäsaamelaiskulttuuria ollut ja millainen se olisi ollut. Toki historian saatossa on voinut olla metsä- tai peltosaamelaisiksi tai vaikka kenkäheinäsaamelaisiksi itseään kutsuvia ryhmiä, mutta sitä emme voi koskaan tieteen avulla selvittää."

    "Nykyisin ”metsäsaamelaisasiassa” kyseessä on vain saamelaisiksi haluavien suomalaisten ja lappalaisten uusi pyrkimys uudelleenkirjoittaja historiaa ja saamelaiskulttuuria siten, että se palvelee nykyisten suomalaisten tarpeita. Historian uudelleenkirjoitus palvelemaan ajan poliittisia tavoitteita on tunnettua kautta historian."

    jatkuu...

    VastaaPoista
  7. ...jatkoa

    "Peltosaamelaisia..." :-) Hauska mies tämä tohtori, hänestähän on kehkeytymässä oikea saamelaispolitiikan Timo Soini mitä tulee sanavalmiuteen. Onkohan Klemetin maailmankuvassa oikeastaan olemassa mitään muuta kulttuuria kuin pohjoissaamelainen? Taitaa kaikki muut olla saamelaisvastaisia wannabe-jotakin. Toisaalta tohtorimme on lähestymässä tiedon valoa ja samalla vaarallisia vesiä: "Fellman viittasi saamelaisin, jotka eivät harjoittanee poronhoitoa". No, Fellman on tietenkin vain yksi kymmenistä väärintulkituista lappologeista, uudempi Saamelaiskäräjiä lähellä oleva tutkimus on tietenkin kumonnut heidän havaintonsa. "Metsäsaamelaiset" on ollut vain nyttemmin epävalidissa ja epärelevantissa tutkimuskirjallisuudessa ja muissa todistusvoimaa vailla olevissa lähteissä, kuten vanhoissa vuotta 1875 edeltävävissä viranomaisasiakirjoissa, esiintyvä valkolaisvalloittajien kulttuurikolonialismia tukeva kategoria, joka on nyt turvallisesti dekonstruoitu ja desarmoitu. Oikeastaan blogikirjoituksen otsikko olisi voinut olla "Tohtori Klemetti Näkkäläjärvi tieteen mullistajana".

    Varsin mielenkiintoinen on kuitenkin tämä Klemetin muotoilu "kyseessä on vain saamelaisiksi haluavien suomalaisten ja lappalaisten uusi pyrkimys uudelleenkirjoittaja historiaa ja saamelaiskulttuuria". Vielä kerran "saamelaisiksi haluavien lappalaisten". Klemetin tieteellisessä maailmankuvassa on siis kuitenkin olemassa lappalaisia. Nämä eivät toki ole saamelaisia, mutta ainakin osa heistä haluaisivat sellaisiksi. Olenkohan ymmärtänyt oikein, että tohtori Näkkäläjärvellä kuten muillakin saamelaiskäräjien tieteellisen koulukunnan jäsenillä, "lappalainen" tarkoittaa etnisesti suomalaisperäistä uudistilallista. Se vastaa sitä että Amerikan puolessa määriteltäisiin intiaanit sellaisiiksi joista osa haluaa alkuperäisiksi amerikkalaisiksi (Native American), mutta jotka todellisuudessa ovat vain eurooppalaisperäisten uudisasukkaiden perillisiä. Tieteen lähde on syvä, mutta koussujemme varsi on lyhyt. Ja toisilla se on lyhyempi kuin toisilla.

    VastaaPoista
  8. Maa- ja metsätalousministeriön metsähallituslakityöryhmä pitäisi rakentaa metsähallituslakiin erityinen ”saamelaispalikka”, kuten edellä on todettu. Työ jatkuu helmikuun loppuun.

    Metsähallituslakityöryhmän julkiset asiakirjat löytyvät tästä:

    http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iID=19154&tVNo=4&sTyp=Selaus

    Palikan elementtejä mm. ovat:
    - Metsähallituksen yhteyteen perustettavan uuden toimielimen tehtävät, toimivalta ja kokoonpano
    - Päätöksenteko maa- ja vesialueiden käyttöä koskevissa asioissa
    - Periaatteet, jotka ohjaavat päätöksentekoa
    - Miten poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta edistetään saamelaisalueella toimeksiannon mukaisesti
    - Yksityiset maa- ja vesialueiden omitukset ja käyttöoikeudet
    - Keitä ovat saamelaiset ja kuka heitä edustaa tässä yhteydessä
    - Saamelaisten ja muiden intressit maa- ja vesialueiden käytössä
    - Muun paikallisen väestön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
    - Miten kehitettävä palikka suhtautuu Ilo-sopimuksen ratifiointiin

    VastaaPoista
  9. Klemetin viimeisin blokirjoitus osoittaa selkeästi, että statuksettomien saamelaisten esiin nostaman totuuden torjumisesta on tullut hänelle pakkomielle. Samoin saamelaiskäräjien hiljattain antama lausunto saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä osoittaa, että saamelaiskäräjien takaisku on alkanut epäonnistuneesta saamelaismääritelmästä.

    Saamelaiskäräjät antaa nimittäin ymmärtää, että lappalaisten hyväksyminen rekisteriin merkitsee saamelaisten kielellistä ja kulttuurillista sulautuminen suomalaiseen väestöön ja seurauksena olisi saamenkielen häviäminen. Tämä voidaan sen näkemyksen mukaan turvata siten, että saamelaisrekisteristä vastaisi saamelaiskäräjät, mikä tarkoittaisi että kaikki ILOn sopimukseen ja ihmisoikeuksiin liittyvät juridiset näkökohdat saisivat väistyä. Seurauksena oli yhdenlainen mielivalta, jolla ei olisi mitään tekemistä koko alkuperäiskansakysymyksen kanssa.

    Kuvattu esitys sisältää Suomen valtiolle vaatimuksen, että sen on luovuttava oikeusvaltiollisuudesta, kansalaisten yhdenvertaisuudesta, lainkäytön riippumattomuudesta, jokaiselle kuuluvista perusoikeuksista ja itsemääräämisoikeudesta, rikottava erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen perusperiaatteet, poikettava keskeisistä Suomen perustuslain säännöksistä ja pyhitettävä sen jälkeen valtiovallasta irtaantuvan saamelaisyhteisön oikeusasema sekä maksettava kaikki tämä kansalaisten oikeuksien häväistys.

    Tämä esitys osoittaa myös, miten saamelaiskäräjien poliittinen johto on tähän asti kieltäytynyt tunnustamasta omien toimiensa seurauksia ja monet saamelaisista ovat huomanneet aivan liian myöhään joutuneensa syyn ja seurauksen kauhistuttavaan ansaan. Tietoinen pyrkimys poliittiseen itsetuhoisuuteen ei saa kenenkään tukea.

    Saamelaiskäräjien poliittinen johto ei ole kyennyt eliminoimaan metsä- ja Inarin saamelaisuutta, vaan on tuonut sen aivan saamelaisten kotiseutualueen sydämeen. Poliittisen johdon hyökkäyksen statuksettomien saamelaisten kimppuun on pannut toimeen pääasiassa toisen maailmansodan jälkeen syntynyt sukupolvi, joka on vieroitettu pirullisen ovelalla yhdistelmällä historiallisesta totuudesta.
    Saamelaispropaganda ei pelkästään epäinhimillistänyt statuksettomia saamelaisia, vaan se on saanut monet saamelaiset pelkäämään heitä saamelaisjohdon synnyttämän vihan vuoksi. Saamelaisten poliittiset johtajat ovat käyttäneet lappalaisten historiaa ja symboleja aina, kun se heille on sopinut. Lappalaisten esiin nouseminen liittyy juuri heidän historian ja olemassaolonsa puolustamiseen. Pidän sitä oikeutettuna.
    Kiistan näytelmien mittaa ei voi kuvitella kukaan, joka sitä itse ei ole kokenut ja nähnyt. Siksi juuri valtaväestön välinpitämättömyys on pahinta, mitä voi sattua. Tällä tuhansien ihmisten kohtalon hetkellä kiistasta on meille paljon opittavaa.

    Yksi tärkeä läksy on, että pitää visusti varoa ennustamasta yksilöiden käyttäytymistä. Niin äärimmäinen inhimillinen hätä kuin myös alennus voivat synnyttää ihmisluonnossa sekä parasta että pahinta. Ihmisen käyttäytyminen kuvastaa suuressa määrin äärimmäistä ennustamattomuutta.

    Varsin tulehtuneesta tilanteesta huolimatta statuksettomat saamelaiset ovat käyttäytyneet äärimmäisen ystävällisesti saamelaisia kohtaan. Kiistan ollessa kuumimmillaan oli saamelaispropaganda hävittänyt kaiken todellisen käsityksen saamelaisten ja lappalaisten yhteisestä elämästä ja historiasta. Koko kiistassa hämmentää valtion edustajien kyvyttömyys panna rajoja tällaiselle saamelaiskäräjien viranomaistoiminnalle ja kiihottamiselle.

    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  10. Jounin näkemykset voi täysin allekirjoittaa.
    Klemetti Näkkäläjärven edustama saamelaispolitiikka on ratsastanut kymmenien vuosien ajan lappalaisten oikeuksilla ja historialla pyrkiessään omistelemaan ja hallinnoimaan pohjoisen valtionmaita ja -vesiä.
    Kun sitten tuon 1970-luvun alussa vaalilutettelolla rajatun ja valikoituneen kollektiivin oikeudet on todistettu olemattomiksi, on jäljelle jäänyt Suomen ennenaikaisesti tekemä poliittinen kirjaus alkuperäiskansasta.
    Tuo status ei tee kuitenkaan tyhjäksi muiden alkuperäisyyttä tai lakkauta heidän kulttuuriaan. Seuraava Klemetti Näkkäläjärven johtaman politiikan tavoite näyttää kuitenkin olevan tuo lakkauttaminen.
    Täytyypä sanoa, että jos minä kirjoittaisin saamelaiskäräjien väestä samalla tavalla kuin Klemetti lappalaisista, olisin pahimman lajin rasisti. Klemetille kaikki näyttää olevan sallittua, vai onko sittenkään? On pelottavaa havaita millaisilla asenteilla ja ajatusmaailmalla johdetaan saamelaiskäräjiä. Instituutiota, joka pyrkii määräävään asemaan pohjoisen maankäytössä, ohi kuntien ja valtion laitosten.

    VastaaPoista
  11. Metsähallituksen maankäyttö on jo nyt Inarin kunnassa halvaantunut.
    Metsähalllitus on kunnassa suurin maanomistaja. Se ei vuokraa tai myy maata ja syy on lähes aina sama. Alue on tärkeää poronhoitoaluetta tai Saamelaisaluetta.
    Sillä ei ole mitään merkitystä tulisko maa ohjelmapalveluyritykselle, yhdistykselle.

    Onkin mielenkiintoista nähdä miten Metsähallitus menettelee Nellimössä Safari Servicen maanhankinnan kanssa. Valtuustohan esitti myyntiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuohon Nellimön tapaukseen on jo uhattu liittää kulttuurinuhka. Taitaa uhata kolttakultuuria, käsitin.

      Poista
  12. K.Näkkäläjärvi kirjoitti sangen jouluisia ajatuksia tapaninpäiväblogissaan näin:" Toki historian saatossa on voinut olla metsä- tai peltosaamelaisiksi
    tai vaikka heinäkenkäsaamelaisiksi itseään kutsuvia ryhmiä, mutta sitä emme voi koskaan tieteen avulla selvittää". Lisäksi:"Jo muutamatkin maininnat (metsäsaamelaisista) ovat aiheuttaneet ikäviä seurauksia
    nykysaamelaiskulttuurille".

    Olen ymmälläni, kun en tiedä mihin kolmesta K:Näkkäläjärven mainitsemasta ryhmästä kuuluivat ne Sompion siidan saamelaiset, jotka
    Herra Gabriel Tuderus käännytti kristinuskoon v. 1670 ...
    Porosaamelaisiahan he eivät olleet. Porosaamelaisten ryntäys Länsi-
    Inariin ja Pohjois-Sompioon tapahtui vasta 200 vuotta myöhemmin.

    VastaaPoista
  13. Nykyistä keskustelua saamelaisista seuratessani on tullut monesti mieleen edesmenneen kuuluisan Kaapin Jouni ajatukset saamelaisista, saamelaisuudesta ja lantalaisuudesta, joita hän minulle esitteli pääsiäisen aikoihin Inarissa Fredrik Heikkilän pihalla vuonna1954. Edellä mainituista asioista hänellä oli selkeät käsitykset. Niihin kannattaisi saamelaiskäräjien poliittisen johdonkin perehtyä. Ne sopisivat ohjeeksi nykyisille poliittisille johtajille.

    Saamelaisuudesta Jouni arveli, että lantalaisuutta alkaa olla joka paikassa. Kesälläkään ei enää näe missään enää saamelaisia. Saamelaiset pukeutuvat lannanvaatteisiin ja puhuvat suomenkieltä.
    Sen sijaan talvella saamelaiset käyttävät enemmän Lapin vaatteitaan ehkä siksi etteivät he muutoin tarkene. Hän oli myöskin huomannut, että läheskään kaikki saamelaiset eivät enää porokokouksissa kyenneet tuomaan ajatuksensa esille saamenkielellä ja joutuivat välillä selvittämään käsityksiään suomenkielellä. Tästä kaikesta näkee, että vika on jossakin, mutta missä Jouni aiheellisesti kysyi?

    Saamelaiskulttuurin tulevaisuudestakin Jounilla olivat selkeät tähän päivään edelleen sopivat käsitykset: ”Kaikki merkit viittaavat siihen, että saamenkansa on tuomittu häviämään maan päältä. Mutta kansan säilyminen tai häviäminen on kuitenkin sellainen asia, joka riippuu enemmän kansasta itsestään kuin mistään muusta. Mikäli kansalla itsellään ei ole aitoa kansallistunnetta, se ei kykene elämään ja kilvoittelemaan kansojen välisillä kilpailukentillä. Mutta mikäli kansa on valistunut ja pitää omia perinteitä ja tapojaan arvossa ja ymmärtää antaa arvoa toisillekin, se on luja ja tulee säilymään ja kestämään millaiset koettelemukset tahansa.

    Kun siihen aikaan asioita varsin mustavalkoisesti, en malttanut olla kysymättä lantalaisuudesta. Siihenkin Jounilla oli selkeä vastaus: muista Jouni saamelaiset ja lantalaiset ovat sodissa yhdessä puolustaneet tätä yhteistä isänmaata, joten lantalaisten muodostamaa uhkaa ei kannata liioitella. Monet lantalaisista ovat meidän saamelaisten ystäviä, niin kuin minulle tämä Fredrik Heikkilä väärtti täällä Inarissa. Jouni kertoi sota-aikana luovuttaneensa porotokastaan huomattavan osan armeijalle.


    Jouni Kitti

    VastaaPoista
  14. Tuosta Klemetin joulublogista voi sanoa että onneksi saamelaisia sen enempää kuin muitakaan suomalaisia ei ole ennenkään hurmattu vihapuheilla ja utopioita maalailemalla – toiset ovat ehkä hetkellisesti innostuneet, mutta tulleet sitten järkiinsä. Tiltut ovat saaneet räksyttää ja livertää seireenilaulujaan eetteriin ilman sen suurempaa tehoa ihmisten mieleen. Tämän päivän Tiltujen on yhtä turha yrittää kylvää eripuraa, olipa heidän sukupuolensa, kielensä tai lähetyspaikkakuntansa mikä tahansa.

    VastaaPoista
  15. Mitä muuta tehtävää tällä blogilla on kuin kommentoida Saamelaiskäräjien ja erityisesti se puheenjohtajan toimintaa???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikon kirjoitukset seisovat hyvin omilla jaloillaan, mutta kommenttipalsta on puolittain alkanut elää omaa elämäänsä toimien samaa näkökantaa edustavien foorumina jossa kommentoidaan muutakin kuin Veikon kulloistakin kirjoitusta tai aihetta, esimerkiksi sitä mitä YLE:n saamelaistoimitus on tuottanut tai mitä Klemetti on bloggaillut. Tämän seurauksena kommenttipuoli ei ole enää pelkkä kommenttipuoli, mutta kun eri mieltä olevat eivät juuri tänne kirjoittele, niin tämä ei ole myöskään varsinainen keskustelupalsta.

      Siitä että tänne kirjoittelee lähinnä vain samanhenkiset on yksi hyvä puoli, kaikkein räävittömimmät puheenvuorot loistavat poissaolollaan. Pahastikin toki heitetään, mutta aina on kyse asiasta. Klemetti on sellaisessa julkisessa nokkamiesasemassa että hänen toimintaansa saa arvostella, ja pitääkin arvostella vielä hiukan tavallista enemmän koska sukulais--- ei kun saamelaistoimitus käsittelee häntä vain pehmein hansikkain. Kun täällä olevien kirjoitusten lisäksi lukee Klemetin blogia, YLE:n saamelaissivuston kommentteja jne niin muodostuu jo kohtalainen keskustelu.

      Poista
    2. Niin, oli alkuun eräs toinenkin bloki. Se oli Jussi Halla-Ahon skripta. Sekin alkoi elää omaa elämäänsä. Maahanmuutto- ja monikulttuuriasioissa keisarilla ei ollut vaatteita ja kun keskustelua käytiin yrittämällä kommentoida Ylen tai HS:n uutisia ao. uutisten kommenttiosiossa, seurauksena oli sensuuri. Soraääniä ei sallittu. Sama muissakin valtamediossa. Sitten tuli skripta, jonka ylläpito ei sensuroinut kuin asiattomuudet. Samanmieliset löysivät toisensa, ja huomasivat että keisarilla ei ollut päällään rihmankiertämääkään. Perustettiin Homma ry. Scripta muuttui hommaforumiksi ja vakiokirjoittajat kutsuivat itseään "hompansseiksi". Puheenaiheina olivat esim. Rikosuutisten taustat. Tämä siksi, että valtamedia jätti mainitsematta uutisista olellisia taustoja. Tämä siksi, että maahanmuutosta oli luotu median avulla kuva rikkautena ja voimavarana eikä siihen liittyvistä lieveilmiöistä haluttu julkista keskustelua. Kun valtaapitävät huomasivat, että sosiaalisen median aiheuttaman uhan tiedotusmonopolilleen(lue:propagandalleen) niin kehiteltiin vihapuhepykälät ja valtakunnansyyttäjä valjastettiin syyttämään kiihotuksesta kansanryhmää vastaan jos asiaa oli edes tikun edestä. Pyrkimyksenä lienee ollut pelon ilmapiirin luominen keskusteluun. Joka on seurannut kaikkea tätä, tietää myös, että valtakunnansyyttäjä ei reagoi "oikeiden uusnatsien" kirjoituksiin, vaan poliittisesti katsottuna vaarallisimpiin. Siis niihin, jotka oikeasti ovat olleet loogisesti perusteltuja. Olisiko huolena ollut, että totuus paljastuu ja vaalikarja alkaa käyttämään omaa päätään? Tällä kaikella on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys, sillä ikäiseni noin 40 ja risat on aktiivista ja seuraa aikaansa. Parasta tai vaarallisinta tässä on se, että homman tiimoilta pystyn keskustelemaan puolta nuorempien kanssa ja ymmärrämme toisiamme. Siinä on valtava potentiaali, semminkin, kun taustat ovat hyvinkin erilaisia. Yksi yhteinen piirre kuitenkin on. Kyllästyminen propagandaan ja totuuden etsiminen. Tuo propaganda on toiminut savuverhona myös suoranaiselle korruptiolle. Tässä Veikon blokin kommenttiosiossa on paljon samaa kuin homman alussa. Kun ei avointa keskudtelua voi muualla käydä. Tai sitä saa käydä vain asiantuntijat oikeissa medioissa. Totuudella on tapana murtautua esiin. Totuuden etsiminen ja edistäminen ovat kuuluneet aina dynaamisiin ja kehittyviin yhteiskuntiin. Paitsi tietysti erilaiset "totuuskomissiot" ellei peräti totuuden ministeriöt. Väärät ajatukset, oikeat mielipiteet ja uudelleenkoulutusleirit aina totalitaarisiin järjestelmiin. Sinänsä Veikon blokista voisi kehkeytyä "Hommaforun Sapmi", joka sopisi muutenkin hyvin onhan RKP-Sapmi olemassa. RKP on ollut vaikuttamassa hommaforuminkin syntyyn, koska se on ollut Astrid Thorsin kasvoilla "mokutuksen" (monikultturin pakkosyötön) arkkitehtejä. Seuratkaapa tämän Ylä-Lapin saamelaissotkun jälkiä. Tulee väistämättä vastasn hommaforumia seuranneelle tuttuja nimiä ja kuvioita. Nyt vain maahanmuuton ihmeellisestä maailmasta.
      Terveisin Tsuudi
      P.S minä en ole, kuvittele olevani, enkä edes haluaisi olla saamelainen. Seison omilla jaloillani ja arvostan itseäni. Suon ja edellytän sitä muiltakin, myös saamelaisilta. Varkaiden, huijareiden ja valehtelijoiden (varsinkaan tieteentekijöiden) osana on halveksunta. Rotuun, heimoon tai uskonnoliseen vakaumukseen katsomatta.

      Poista
    3. Hyvä nimimerkki Tsuudi: Pyöräytin itse tuon anonyymin kommentin 30. joulukuuta 2013 20.50. Mielenkiintoinen kirjoitus sinulla, joskin ensimmäinen reaktioni oli ruveta harkitsemaan RKP:hen liittymistä. Kuulun itse sinua huomattavasti vanhempaan ikäluokkaan. MInut on kasvatettu, niinkuin ehkä suuri osa sukupolvestani, myönteiseen perussuhtautumiseen muihin kulttuureihin, mutta ne olivat meille olemassa lähinnä jossain kaukana, Afrikan Tähdessä ja Peppi Pitkätossun Etelämeren saarella. Kun tietyt kotimaiset piirit lyöttäytyivät yhteen tuodakseen tänne aktiivisesti ihmisiä meille eksoottisista kulttuureista, toiset humanitaarisena toimena, toiset kasvattaakseen työvoimareserviä, ainakin minun oli sitä vaikea hyväksyä, semminkin kun alkoi näkyä että tulijat eivät integroituneet tänne. Silti yritän parhaani säilyttääkseni myönteisen "moku"-suhtautumiseni. Pidän kotimaista vanhempaa monikulttuuriutta rikkautena, ja niinpä tuen omalla vaatimattomalla panoksellani sitä että esimerkiksi myös saamelaisilla on oikeus osittaiseen kulttuuriseen erilaisuuteensa ja sen ilmaisuihin.Tämän tulee kuitenkin onnistua tasa-arvon puitteissa, ja suoranaisen kusetuksen kohdalla kulkee raja jonka ylittämistä ei mielestäni tarvitse hyväksyä.

      Poista
  16. Hei haloo, Anonyymi 30.3.klo 12.43.
    Klemetti Näkkäläjärvi ei vielä ole "koskematon". Hän myöskin katsoo asiakseen kommentoida erittäin kielteisesti kaikkien muiden tekemisiä ja kirjoituksia, joskus aika törkeästikin ja herjaavasti. Jos hän ei halua kommentteja, olisi parempi olla kirjoittamatta ja tekemättä mitään.

    Jollakin tavalla hänen toimintansa ja SK:n toiminta koskettaa kovastikin alueen asukkaita niin suomalaisia kuin saamelaisiakin.
    Paaviakin kommentoidaan. Pohjois-Koreassa on ilmeisesti sellaiset säännöt, jota sinä halajat, siellä vallassa olijoiden arvostelusta on dramaattiset seuraukset.
    Sananvapauden puolesta!

    VastaaPoista
  17. Saamelaiskäräjien poliittiselle johdolle totean, että nyt kun reaalisosialismi on kulkenut tiensä loppuun, ei kannattaisi lähteä toistamaan samoja virheitä alkuperäiskansasopimuksen nojalla.

    Saamelaisjohdon markkinoima ”Saamelaiset hyvä / lappalaiset paha” -käsitys elää merkillisen sitkeästi, vaikka jokaisen pitäisi jo nyt tietää, mitä puhtaasti saamelaisideologian mukaiset ratkaisut olisivat tarkoittaneet saamelaisten verisukulaisille lappalaisille. Se olisi tarkoittanut alkuperäiskansan sisäistä diktatuuria, vapaudettomuutta, alistamista, luonnon ryöstökäyttöä, ympäristötuhoa, tuhlausta, byrokratiaa, tehottomuutta, lappalaisten oikeuksien polkemista, totalitarismia, joka ei peruspiirteiltään paljoakaan eroa niistä yhteiskuntajärjestelmistä joiden olemme nähneet tulleen tiensä päähän.

    Tämä osoittaa, että ajatus ILO-sopimuksen soveltuvuudesta Suomen kaltaiseen järjestäytyneen yhteiskunnan olosuhteisiin on kaiken kaikkiaan jo lähtökohtaisestikin väärä.
    Yritys harpata äkkiä ja vailla mitään perusteita alkuperäisväestön muodostamaan yhteiskuntaan johtaisi alkuperäisväestön ainoastaan ojasta allikkoon. Yhteiskunta, josta viedään demokratia ja vapaus ei voi kehittyä muuksi kuin diktatuuriksi. Myöskään todellinen alkuperäiskansa ei ole synnytettävissä jälkikäteisesti utopioiden pohjalta ja sortopolitiikalla.

    Yhteiskunta voi muuttua vain ihmisen uusiutumiskyvyn mukaan. Kansannousuilla sortohallituksia vastaan, itsenäisyystaisteluilla ja kansallisella puolustuksella väkivaltaisia hyökkäyksiä kohtaan on ollut oikeutuksensa ja paikkansa historiassa. Nyt ei kuitenkaan olla lähelläkään tällaista tilannetta, vaikka lappalaisväestö joka on oikeudettomasti jätetty vaille äänioikeutta Saamelaiskäräjien vaaleissa, ja joita sen takia uhkaa omien alkuperäiskansaoikeuksiensa täydellinen menettäminen näkeekin tilanteen hyvin vakavana. Tästä huolimatta, tai ehkä myös juuri siksi, nyt ei ole kärjistämisen vaan neuvottelujen, liennytyksen ja yhteisten ratkaisujen etsimisen aika. Perustuslakivaliokunnan on nyt otettava aloite käsiin!

    jatkuu...

    VastaaPoista
  18. Mikä on sitten saamelaisten vihaama paha lappalaisuus? ”Paha lappalaisuus” on sitä, että yritetään kieltää verisukulaisten kuuluminen alkuperäisväestöön vastoin näiden itseidentifikaatiota. Samaan aikaan saamelaiset itse nauttivat kulttuuriautonomiasta, Suomen valtion kaikille takaamasta demokratiasta, korkeasta sosiaaliturvasta ja kehittyneistä ihmisoikeuksista. Vaikka eletään oikeusvaltiossa, jossa jokainen kansalainen on tasa-arvoinen lain edessä ja jossa kansalaisille on suoja myös yhteiskunnan harjoittamaa väkivaltaa ja mielivaltaa vastaan, kaikelle tälle viitataan kintaalla kun on kyse etnisten saamelaisten suhteesta lappalaisiin.

    Sellaista suojaa jota ”rekisterisaamelaiset” tällä hetkellä nauttivat, alkuperäiskansoilla ei ole ollut reaalisosialismin maissa. Kaiken tämän tietäen saamelaiskäräjien poliittinen johto vaatii suurta yleisöä Tasavallan presidenttiä myöten asennoitumaan ikään kuin ”saamelaiset hyvä / lappalaiset paha” -dogmi olisi totta. Ne jotka eivät näin tee joutuvat jatkuvasti kuulemaan syytöksiä saamelaisvastaisuudesta. Mitä tällaiseen kritiikkiin pitäisi vastata? Ei ainakaan siten kuin johtavat saamelaispoliitikot tahtoisivat.
    Yli kaksikymmentä vuotta saamelaiskäräjien poliittisen johtajat ovat näyttäytyneet kaikelle kansalle kuin pahanpäiväinen riitelevä perhe. He ovat käyneet hyljeksimiensä lappalaisten kimppuun kuin biisonihärät. Kuka tahansa voi vähemmälläkin raadella itsensä henkitoreisiin. Toki tiedetään, että Suomen saamelaisten lähihistoria on sisäisten jännitteiden, ristiriitojen ja suuntataistelujen historiaa. Mistä sitten on taisteltu?

    Kysymys on ollut koko ajan virheellisistä lähtökohdista muotoutuneen alkuperäiskansapolitiikan jatkuvuudesta, joka on koko ajan käsittänyt lappalaisten mukaan pääsyn estämisen. Tosin sanoen taistelua on käyty ideologiassa etnisillä perusteilla muodostetun väärän alkuperäiskansan puolesta.

    Saamelaiskäräjien poliittinen johto haluaa kuitenkin kaikin tavoin estää saamelaisten ja lappalaisten yhteistyön kehittymisen. Esimerkiksi saamelaiskäräjien puheenjohtaja panee puheissaan ja kirjoituksissaan parastaan, jotta se voisi ärsyttää saamelaisten verisukulaisia lappalaisia.

    Lappalaiset ovat ottaneet haasteen vastaan ja lähteneet ajamaan omia oikeuksiaan. Ratkaisevaa kuitenkin on Saamelaiskäräjien poliittinen tahto. Yhteistyö ei etene, jos Saamelaiskäräjät pitää edelleen kiinni vanhoista ahtaista ennakkoluuloistaan. Tarvittaisiin paljon enemmän keskinäistä kanssakäymistä. Saamelaiskäräjien puheenjohtajalla on tässä päävastuu. Mahdotonta ei ole, että hän kykenisi kasvamaan tehtävänsä mittaiseksi, jolloin hän menisi alkuperäiskansan historiaan ristiriitaisena mutta lopulta hyvänä ja aikaansaavana ihmisenä. Mutta jos hän ei kykene panemaan alkuun alkuperäiskansan yhtenäistymistä, hänen olisi syytä vetää täydet johtopäätökset ja jättää paikkansa käytettäväksi, mieluiten jo ennen seuraavia Saamelaiskäräjävaaleja.
    Se väitetty ”saamelaisvastaisuus” josta käräjien puheenjohtaja on pitänyt isoa ääntä ei ole saamelaisvastaisuutta, vaan hänen ahtaan etnopoliittisen linjansa arvostelua. Se ei kohdistu kansalliseen vähemmistöön eikä se kohdistu alkuperäiskansaan, vaan väärään alkuperäiskansapolitiikkaan ja alkuperäiskansan sisäiseen sortoon. Saamelaiskäräjien poliittinen johto taisteleekin keskipakoisvoimia ja jatkuvaa hajoamista vastaan. Näin ollen voidaan todeta, että saamelaisten verisukulaiset ei ole enää itsestään selvästi hakeutumassa saamelaiskäräjien siipien suojaan.
    Sen sijaan lappalaisten nousu on puolestaan panemassa saamelaiset ahtaalle. Vielä kymmenen vuotta sitten saamelaiskäräjien johto dominoi aluetta, mutta nyt lappalaiset ovat faktoineen nousemassa todelliseksi voimatekijäksi alkuperäiskansana.
    Jouni Kitti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tähän tulee alueen suomalaisilta asukkailta voimakasta tukea, elleivät lappalaiset lähde polkemaan lailla turvattuja kaikkien paikallisten asukkaiden oikeuksia. Suomalaisten tukea ei kannata vähätellä. On sitä isommatkin herrat katsoneet vähäläntää tsuhnaa halveksien. Kasakankin nauru katkennut varsin vähin puhein.

      Poista
  19. Uudenvuoden tervehdyksessään (uusin blogi) Klemetti Näkkäläjärvi varoittaa hajoittamasta saamelaisyhteisöä, johon hänen mielestään tähtäävät sk:n inarinsaamelaisten syrjintään huomiota kiinnittävät ja heidän oikeuksiaan puolustavat.
    Klemetti Näkkäläjärven mukaan sellainen on propagandaa ja tarkoitettu heikentämään saamelaisten asemaa. Oikeassahan hän on, koska hän tarkoittaa saamelaisilla omaa viiteryhmäänsä. Sen monopoliasema, oligarkinen diktatuuri, heikkenee, jos sitä on jakamassa yksikin soraääni. Se "yksimielisyys", johon Klemetti aina vetoaa, särkyy.

    Klemetti kiistää sk:n harjoittamansa sorron, jonka jokainen voi kuitenkin todeta saamelaiskäräjien nimissä annetuista lausunnoista, henkilövalinnoista sekä samelaiskäräjien ja sen hallituksen päätöksistä.
    Hyvä esimerkki tästä on viime vaalien jälkeisestä hallituksen valinnasta, jossa viekkaudella junailtiin niin, ettei hallitukseen valittu ainoatakaan inarinsaamelaista (siis inarinsaamelaiseen kulttuuri- ja kieliyhteisöön lukeutuvaa ja sen esittämää henkilöä), vaan Klemetti Näkkäläjärven sukua oleva näkkäläjärveläisen politiikan keskeinen arkkitehti, Pirita Näkkäläjärvi, joka väitti 75 äänellä edustavansa kaikkia "ulkosaamelaisia" Tosin ulkosaamelaisissa on kaikkien saamelaiskulttuureista kotoisin olevia. Ei perustuslaissa eikä saamelaiskäräjälaissa ole mainittu "ulkosaamelaiskulttuuria" (joka ei ole alkuperäiskulttuuri). Tiina Sanila-Aikion valinta oli poliittista taktikointia, olihan joku muukin päätöksen läpimenon vuoksi valittava ja hänellä oli paljon ääniä takanaan. Muut olivat taattuja pohjoissaamelaisen kulttuuri- ja kieliryhmän edustajia ja näkkäläjärveläisen politiikan kannattajia.
    Pirita Näkkäläjärven siirryttyä Yle Sápmin päälliköksi (vallanpitäjien politiikan julkisuuskuvan hoitajaksi) hallitukseen valittiin inarinsaamelainen Anna Morottaja. Valinta oli "yksimielinen" siksi, että Klemetti veti pois oman ehdotuksena: tunturisaamelainen Ulla Maarit Magga Enontekiöltä, syystä että olisi hävinnyt äänestyksen. Neuvottelutauolla hänen ehdokkaansa sai 18 äänestä vain 6.
    Molemmissa valinnoissa Klemetin kanta oli selvä, inarinsaamelaisia sortava.
    Nyt kun inarinsaamelaisten syrjintä on paljastunut ja se on tullut ehkä jopa oikeusministerin tietoon saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan työryhmän päätöksen "yksimielisyyden" yhteydessä, on Anna Morottaja nimetty joihinkin luottamustehtäviin, jotta voitaisiin näyttää sorto-syytökset vääriksi.
    Ei mennyttä pyyhitä parilla murusella eikä se enää vakuuta ketään.
    Uusin tragikomedia on se, että kaikki klemettiläiset polveutumisensa perusteella "ymmärtävät" inarinsaamelaisia ja tuntevat heidän asiansa niin, että ovat oikeita edustamaan heitä. Tosin inarinsaamelaisilta ei ole kysytty mitään eikä Klemetti hoveineen ymmärrä miksi pitäisi, hehän tietävät inarinsaamelaisten asiat parhaiten. Polveutumistahan ei muuten kuin pohjoissaamelaisten osalta oteta huomioon saamelaisuusmittarina.
    Ketä saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja halltus edustavatkaan? Toiminta on ollut niin frustroivaa, että monet saamelaiskäräjille valitut eivät näe mielekkäänä osallistua kokouksiinkaan. Tähän on itsekkyyden, ahneuden ja suvaitsemattomuuden nepotistinen politiikka johtanut. Klemetti Näkkäläjärvi, selittelyt eivät enää auta. On johtopäätösten aika.


    VastaaPoista