perjantai 18. toukokuuta 2012

Se on median syy, ettei kirkkoherraan luoteta

Seurasin perjantaina surullista näytelmää Ivalon kirkon alakerrassa, seurakuntasalissa.
Kirkkoherra Jouko Lepistö  pasteeraili rajavartiolaitoksen virkapuku päällä ja välillä suorastaan piruillen kertomassa melkoiselle joukolle seurakuntalaisia, kuinka on välttämätöntä saattaa seurakunnan talous tasapainoon lakkauttamalla toisen seurakuntapastorin eli tunturipappi Anitta ”Anis”  Kuusisen virka. Lisäksi lumeeksi myös pitkään opiskelu- ja virkavapaiden takia tyhjillään ollut diakonin virka.
Näin saavutettaisiin reilun 100 000 euron pysyvä säästö seurakunnan toimintamenoihin, ja vaikka pidetyn tunturipapin potkujen seurauksena seurakunnasta eroaisikin 200 – 300 seurakuntalaista, se tarkoittaisi keskimääräisen kirkollisveron mukaan vain reilun 40 000 euron hävikkiä verotuloissa.
Seurakuntaelämä on näköjään ensiksi ekonomiaa ja sen jälkeen tunnetta, sekin kävi ilmi kun tulkitsi itselleen kirkkoherran tueksi tiedotustilaisuuteen Oulun tuomiokapitulista saatuja piispa Samuel Salmea ja lakimiesasessori Osmo Rahjaa. Piispa haki tukea kirkkoherran taloustilannekatsaukselle Suomen evankelisluterilaisen verottajakirkon yleisestä talouden alamäestä sekä siitä taloudellisesta epävarmuudesta, joka heijastuu myös valtiontalouteen Kreikan, Espanjan ja Italian talouksien horjumisen takia.
Ja Anitta Kuusisen uhraamalla ainakin Inarin seurakunta pelastuu?
Kysyin kuinka pitkälle pastorin saneeraamalla Inarin seurakunta uskoo pärjäävänsä tilanteessa, jossa se on menettänyt vuodesta 1995 noin 1500 jäsentä. Heistä aiemman tunturipappikahinoinnin seurauksena 120, joiden eroamisten hintalappu seurakunnalle oli toki ”vain” vajaat 26 000 euroa.
Eipä uskaltanut kirkkoherra ennustaa, eivätkä tietenkään tuomiokapitulinkaan viisaat
Kun Lepistö ilmoitti itse aikovansa nostaa seurakunnalta palkkaa ja laskuttaa kulujaan vielä vuoteen 2020 asti - alussa hän tosin lupasi olla virassa vuoteen 2070, mutta muisti sitten kai olevansa kuolevainen hänkin - ehtinee kirkonpalvelijamme katsella ympärilleen vielä muutamankin kerran kenet laittaisi seuraavaksi kilometritehtaalle. Ei siis liene ollut yllätys, että seurakunnan työsuojeluvaltuutettu, inarilainen suntio ehätti kertomaan kuinka mainio henki seurakunnan työyhteisössä vallitseekaan. Yhtä  ongelmatyöntekijää lukuun ottamatta.
Tulkitsin puheenvuoron kollegiaaliseksi nuolaisuksi, jollaiseen susilaumassakin on tarvetta alfauroksen miellyttämiseksi.
Seurakuntalaiset sanoivat suoraan, että kirkkoherraa kohtaan tunnetaan luottamuspulaa. Vaikka kukaan ei sitä suoraan sanonut, tiedän monen tietävän mielestään sen suurimman syyn mikä on saanut kirkkoherran jahtaamaan Kuusista. Toivon, että jos ja kun Anis kertoo tuon syyn joskus julki, myös tuomiokapitulissa asia uskottaisiin.
Lepistö käänsi maininnat luottamuspulasta median syyksi ja että hänestä on tehty virheellisesti siellä naispappeuden vihaaja.  Minäkään en siis usko, että kyse on yleensä naispappeudesta eli siinä kirkkoherra puhunee jopa totta. Syy on siis henkilökohtaisempi ja se liittyy Aniksen tapaan sanoa asioita niin kuin ne ovat.
Kun vähän veistin tilaisuuden lopulla median olevan tietenkin syyllinen tähänkin tilanteeseen, kehotti kirkkoherra pilkallisesti minua katsomaan vain peiliin.
Siispä katson ja mitä näenkään:
Siellä on mies, jolla on tukkaa ja ryhtiä enemmän kuin kirkkoherralla ja joka katsoo ihmisiä reilusti silmiin luimuilematta.
Uskon myös vakaasti, että jos tuo kaveri, joka ei juurikaan käy kirkossa, joutuu sen takia joskus helvettiin, on siellä saunomassa muutama kirkonmieskin. Jos taas muutamat kirkonmiehet pääsevät taivaaseen, jonka ovat väittäneet olevan olemassa, on siellä silloin nuotin vierestä veisaamassa myös tuo peilin kaveri.
Toisaalta epäilen tokko vapaamuurareina ja ties missä muissa kummallisissa kuvioissa puuhailevat papit itsekään uskovat mihinkään taivaisiin.
Palaan tähän Inarin seurakunnan tilanteeseen vielä paremmalla ajalla.

Veikko

13 kommenttia:

  1. Veikko puki tekstin asuun sen mitä moni ajattelee tälläkin hetkellä.

    VastaaPoista
  2. Ari H. Heinonen Saariselältä19. toukokuuta 2012 klo 16.05

    On erittäin suuri harmi, ettei tästä umpisolmusotkusta nouse laajempaa kaplakkaa valtakunnassa. Tämä sotku ei saisi jäädä pelkästään yhden Ylä-Lapin kunnan (seurakunnan) sisäiseksi puheenaiheeksi.

    VastaaPoista
  3. On vain valitettavasti niin, että hierarkisessa kirkkolaitoksessa ainoa asiaan vaikutusvaltainen taho, tuomiokapituli, tuntuu uskovan asiassa vain kirkkoherraa ja hänen uskollisiaan. Mielestäni lakimiesasessori Osmo Rahja sanoi tämän asian melko selvästi perjantain tilaisuudessa ja myös kirkkoherran käytös osoitti selkänojan olevan kunnossa. Piispa oli jostain syystä aika hiljainen siinä kohdassa, jossa jotkut seurakuntalaiset toivat suoraan julki kirkkoherraan kohdistuvan luottamuspulan.

    VastaaPoista
  4. Ari H. Heinonen Saariselältä19. toukokuuta 2012 klo 16.50

    Hierarkisen kirkkolaitoksen vahvin selkäranka ja keskeisin elementti on siis horjuttamattoman viran haltija kirkkoherra. Perusseurakuntalaisten henkinen hyvinvointi (tässä tapauksessa pahoinvointi) on kaikesta päätellen toisarvoinen asia. Ehkäpä tulevaisuus näiden tapahtumien valossa osoittaa ko. kirkkoherran arkisen työskentelyn seurakunnassa ja seurakuntalaisten keskuudessa vaikeaksi. Toivottavasti näin.

    VastaaPoista
  5. Varmaan se työskentely on ajoittain aika yksinäistä tainnut ollakin. Samalla kun Anis-pappia on kysytty sitäkin enemmän erilaisiin tilaisuuksiin. Vaan saattaapa kirkkoherra osin nauttiakin siitä, että voi ärsyttää. Ainakin niin olin lukevinani hänen taannoisesta 60-vuotishaastattelustaan, jossa hän ilmoitti jotenkin niin, että aikoo joidenkin kiusallakin istua virassaan maksimiajan. Ja perjantaina hän myös ilmoitti jatkavansa virassaan ainakin vuoteen 2020, joten täytyyhän työssään viihtyä kun haluaa jatkaa yli varsinaisen vanhuuseläkeiän.

    VastaaPoista
  6. Kertoo paljon kyseisen k-herran itsetunnosta, että pitää pukeutua RVL:n virkapukuun koko päiväksi kuin oikea sotilas, vaikka pukua tarvitsisikin vain tunnin oppitunnin pitoon RJK:n varusmiehille, jos silloinkaan.

    VastaaPoista
  7. Juuri niin, jos silloinkaan.

    VastaaPoista
  8. Pitäisikö kirkosta eroaminen siirtää syksyyn, että ehtii vielä käyttää äänioikeuttaan kirkollisvaaleissa? Tiedän ainakin muutaman yksilön, joita en äänestäisi. Inarilaisessa oli erään valtuutetun asiallinen kirjoitus seurakunnan (talous)tilanteesta. Taitaisi hän saada äänivyöryn!!!

    VastaaPoista
  9. Kyllä ne naiset on ennen kelvanneet pappilan petiä lämmittämään piikana tai muuna toimittajana ni miksei enää nykyään ees kollegoina! Leipä pappeja ja samalaisia kytköksiä on rahanvalta saanu näissä aikaan luulevat omilla hyvänveli porukoillaan saavansa omanlaisen järjestyksen maailmaan.Mutta kaatuvat kuten kreikan kulissit jossain vaiheessa kun aika on sopiva...

    VastaaPoista
  10. Päästäkseen taivaaseen ei tarvitse kuulua seurakuntaan. Eikä ainakaan tällaisen sallivaan.

    Näinhän raamattu opettaa: Riittää kun katuu syntinsä ja uskoo...

    VastaaPoista
  11. Ari H. Heinonen Saariselältä28. toukokuuta 2012 klo 20.33

    Lainaus: "...istua virassaan maksimiajan... yli varsinaisen vanhuuseläkeiän..."

    Minä en sulata "yli varsinaisen vanhuuseläkeiän" urakoivia työn sankareita. He vievät ansiomahdollisuudet sellaisilta ihmisiltä, jotka tarvitsisivat ansiota elämän rakentamiseen. Eläkeläiset pitävät aktiivityöikäisiä pellenään monella muullakin alalla.

    Olen taipuvainen uskomaan, että tuomiokapituli ryhtyy hevosenkengittäjäksi tässä tapauksessa tavalla tai toisella kulissien takana, olisi ainakin syytä ryhtyä, vaikka piispa ei julkisesti voisikaan suuta avata.

    VastaaPoista
  12. Olen kanssasi täysin samaa mieltä tuossa eläköitymisasiassa. Siinä vallitsee käytännön ristiriita kun toisaalla puhutaan tarpeesta saada nuoret mahdollisimman pian työelämään. Onhan mahdollista, kuten esimerkiksi hoitoaloilla on tehtykin, että eläkkeelle siirtyneitä otetaan tilapäisesti auttamaan esimerkiksi lomien ajoiksi tai muihin hetkellisiin sijaistehtäviin mikäli aktiivi-ikäisiä ei tilanteessa löydy.
    Voisihan joku eläkkeellä olevaa rovastiakin joskus kysäistä vihkimään tai kastamaan.
    Haluaisin minäkin uskoa, että tuomiokapitulissa nähdään oikein tämä Inarin seurakunnan tilanne. On vain tuntunut pitkään siltä, että kapitulissa uskotaan enemmän kirkkoherran selityksiä häneen kohdistuvasta vainosta ja valehtelusta, johon tavallaan Lepistö nytkin piispan ja lakimiesasessorin paikalla ollessa kylmän viileästi viittaili. Ehkä hän uskoo moiseen itsekin siinä maailmassaan jossa elää.

    VastaaPoista
  13. Ari H. Heinonen Saariselältä7. kesäkuuta 2012 klo 22.27

    Olettaen, että Veikko Väänänen oli seuraamassa Inarin kirkkovaltuuston kokousta 7.6.2012, odotan erittäin suurella mielenkiinnolla "Kollumeilta koilliseen" seuraavaa, asiaa valaisevaa kirjoitusta, josta jo etukäteen allekirjoittaneen lukijan kiitokset.

    VastaaPoista