perjantai 25. toukokuuta 2012

Indigenous people

Saamensukuiset Lapinmaan kanta-asukkaiden jälkeläiset ovat vaatineet ILO 169 -sopimuksen tarkempaa tulkintaa suomeksi selvitettäessä keitä sopimus tarkoittaa ja mitä sen tarkoittaman ryhmän asemalta edellytetään.
ILO 169 -sopimuksen tarkentamista Suomessa haluaa myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi käräjien hallituksen nimissä oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa.
Kummatkin vaatijat näkevät siis omista lähtökohdistaan ja omia asemiaan perustellakseen aiheelliseksi tarkentaa sopimustekstiä. Edes Näkkäläjärveä ei tunnu vakuuttavan saamelaiskäräjien entisen lakimiessihteerin OTK Heikki J. Hyvärisen muutamaan kertaan tiivistämä perustelu: Kun saamelaiset on saatu kirjatuksi Suomen nykyisen perustuslain 17. pykälään maan ainoaksi alkuperäiskansaksi, ei siinä kannata lappalaisten enää rypistellä; hehän ovat Hyvärisen mielestä suomalaisia talollisia.
Asia on siis hänen mielestään kiveen hakattu.
Kun lukee ILO 169 -sopimuksen käännöksestä jo kauan sitten esitettyjä tulkintoja, joutuu mielessään kysymään millaisella perehtymisellä perustuslain 17. pykälää oikein kirjoitettiin ja perusteltiin.  ILO 169 -sopimuksen määritelmä alkuperäiskansasta kun taitaa olla ainoa juridinen alkuperäiskansan määritelmä.
Sopimuksen suomenkielisessä käännöksessä sen kerrotaan koskevan ”itsenäisissä maissa eläviä heimokansoja, jotka eroavat selvästi maan muista väestöryhmistä sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten olojensa puolesta ja joiden asema määräytyy kokonaan tai osittain niiden omien tapojen tai perinteiden tai erityislainsäädännön mukaan” sekä ”niitä itsenäisissä maissa eläviä kansoja, joita pidetään alkuasukkaina, koska he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu…”
Käsiini sattui FM Pertti Alasen kansantajuinen lausunto ”Lappalaiset (saamelaiset) Suomen alkuperäiskansana” vuodelta 1998. Lausunto lienee pyydetty ja sitä on käytetty jonkin harkinnan pohjana ainakin sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä ILO-asioita silloinkin mietittäessä. Alanen on koonnut kahdeksaan liuskaan tuon hetken tuoreinta tulkintaa sekä sopimustekstistä että Suomessa asuvien väestöryhmien muodostumisesta alkuperäisyyskäsitteen kannalta.
ILO-sopimustekstissä alkuperäiskansoja kuvataan englannin adjektiivilla ”indigenous”, josta vastaava substantiivi on ”indigene”. Alasen mukaan sanan suomentamisessa on ongelmia, jotka ”virallinen” suomennus on ohittanut.
”Indigenous” on vakiintuneesti suomennettu ”kotimaiseksi, syntyperäiseksi” tai ”synnynnäiseksi” ja sana englantiin on peräisin latinan sanasta ”indigena” eli ”maassa syntynyt”. Alasen mukaan sivistyssana ”indigenaatti” tarkoittaa syntyperään ja kotipaikkaan perustuvaa oikeutta, kansalaisoikeutta.
Indigenous-sanan synonyymejä ovat englannissa ”aboriginal” (latinasta ab origine eli ”alusta alkaen”) ja ”native” (latinasta nativus eli ”synnynnäinen, luonnollinen”). Aboriginaalin vakiintunut suomennus on ”alkuasukas”.
Kun ”indigenous” on vuonna 1989 käännetty ILO:n suomenkieliseen sopimustekstiin ”alkuperäiseksi”, tarkoituksena lienee Alasen mukaan ollut halu välttää sinänsä täysin korrektia sanaa ”alkuasukas”, mutta myös ”syntyperäistä”, joka olisi ollut täysin adekvaatti eli tarkoin vastaava käännös.
Miksiköhän vältettiin?
Alanen pohtii edelleen mitä ”alkuperäiskansoja” Suomessa voisi olla. Kyse on hänen mukaansa silloin Suomessa syntyneistä eli kirjaimellisesti ”indigenous”-kansoista. Niinpä tällaisiin asioihin näköjään vielä nykyäänkin kantaa ottava Alanen toteaa, etteivät 1200-luvulla Manner-Suomeen rantautuneet ruotsalaiset tai 1500-luvulla tulleet mustalaiset eivätkä muutkaan maahanmuuttajat ole niitä, vaikka heimokansan määritykset sinällään molempiin mainittuihin sopivatkin (eri asia hyväksyvätkö Stefan Wallin ja Eva Biaudet moisen määrityksen - toimittajan huomautus).
Alasen mukaan Suomen alkuperäiskansoina jäljelle jäävät vain suomalaiset ja saamelaiset, joista jälkimmäisistä hänen mielestään olisi luontevaa puhua lappalaisina.
Alanen huomauttaa, että vielä 1960-luvulla julkaistuissa tietosana- ja oppikirjoissa kerrottiin, että suomalaiset muuttivat joskus ajanlaskumme vaihteesta alkaen Karjalan ja Aunuksen kannasta pitkin sekä Suomenlahden yli Suomeen ja levittäytyivät vähitellen kohti pohjoista. Opin mukaan lappalaiset vetäytyivät suomalaisten tieltä pohjoisemmas veroja ja maanvaltaajia pakoon. Teoria perustui lähinnä suomalais-ugrilaisen kielitieteen ajoituksiin ja arkeologiseen asutuskatkosteoriaan.
Seuraavilla vuosikymmenillä nuo minun ”kansakouluhistoriaksi” kuvaamani opit on kuitenkin kumottu niin suomalais-ugrilaisen kielitieteen kuin geneettisen, paleoekologisen (asutushistorian ja varhaisen ihmistoiminnan vaiheita sedimenttikerrostumista analysoivan), historiallisen, antropologisen jne. tutkimuksen yhteispäätelmin: Nykyisin Suomen kansan, suomalaisten, katsotaan syntyneen Suomen alueella, joka ei ole ollut jääkauden jäljeltä autioitunut.
Vuosituhansien kuluessa Suomen alueelle on tullut eri tahoilta väestöryhmiä, jotka ovat aina sulautuneet entisiin. Mitään näistä tulijoista ei voi nykytieteen valossa nimittää ”suomalaisiksi”, vaan suomalaiset samoin kuin muut Suomen heimot, saamelaiset siinä joukossa, ovat kehittyneet täällä. Sisäiset muuttoliikkeet ovat myöhemmin yhtenäistäneet tuota heimojen Suomea.
Se on kuitenkin myös osoitettu, että ensimmäiset asukkaat Suomen nykyiselle alueelle ovat tulleet etelästä ja idästä.
Genetiikasta Pertti Alanen vielä kokoaa, että suomalaiset, saamelaiset ja suomenruotsalaiset eroavat geneettisesti huomattavasti toisistaan. Geneettinen tutkimus ei paljasta kummat ovat Suomen alueella vanhempaa väestöä, suomalaiset vai saamelaiset. Lisäksi Suomen saamelaisryhmät eroavat geneettisiä perimiä tutkineen professori Reijo Norion mukaan geneettisesti suuresti toisistaankin.
Pertti Alanen esittää vuonna 1998 antamansa lausunnon lopuksi, että kirjaimellisesti ”indigenous”-kansoja on Suomessa kaksi: suomalaiset ja saamelaiset. Jos hänestä halutaan painottaa sosiaalisia, taloudellisia, kielellisiä ja kulttuurisia eroja, alkuperäiskansoja voisi olla myös neljä; suomalaiset, inarinsaamelaiset eli järvisaamelaiset, koltat ja porosaamelaiset. Jostain syystä hän jättää aiemmin lausunnossaan viittaamat metsäsaamelaiset huomiotta eli pitäytyy nykyajan ”saamelaisten kotiseutualueessa”.
”Symmetrisyyden vuoksi tulisi perustuslaissa mainita joko kummatkin tai neljä alkuperäiskansaa, tai jättää kokonaan mainitsematta”, lausuu Alanen.
 Hänen mielestään saamelaisten säätäminen Suomen ainoaksi alkuperäiskansaksi on vailla tieteellistä pohjaa
.

 Veikko

7 kommenttia:

  1. Veikko:
    "Seuraavilla vuosikymmenillä nuo minun ”kansakouluhistoriaksi” kuvaamani opit on kuitenkin kumottu niin suomalais-ugrilaisen kielitieteen kuin geneettisen, paleoekologisen (asutushistorian ja varhaisen ihmistoiminnan vaiheita sedimenttikerrostumista analysoivan), historiallisen, antropologisen jne. tutkimuksen yhteispäätelmin: Nykyisin Suomen kansan, suomalaisten, katsotaan syntyneen Suomen alueella, joka ei ole ollut jääkauden jäljeltä autioitunut.
    Vuosituhansien kuluessa Suomen alueelle on tullut eri tahoilta väestöryhmiä, jotka ovat aina sulautuneet entisiin. Mitään näistä tulijoista ei voi nykytieteen valossa nimittää ”suomalaisiksi”, vaan suomalaiset samoin kuin muut Suomen heimot, saamelaiset siinä joukossa, ovat kehittyneet täällä. Sisäiset muuttoliikkeet ovat myöhemmin yhtenäistäneet tuota heimojen Suomea."

    On totta että geneettisinä väestöinä suomalaiset ja saamelaiset ovat syntyneet alueillaan. Silti on yhtä totta, että heidän kielensä (ja osa geeneistään) ovat saapuneet tänne vasta myöhään. Toisessa tekstissä näyit uskovan siihen, että jo jääkauden jälkeiset alkuasuttajat olisivat puhuneet uralilaista kieltä, mutta näin ei suinkaan asia näytä kielitieteen tulosten perusteella olleen:
    http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

    Ja tässä perustelut sille, miksi muut tieteenalat eivät voi kertoa kielestä:
    http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus1.pdf

    Saamelaisten geeneistäkin noin kolmannes näyttää paljastuvan uusissa tutkimuksissa tuoreeksi itäiseksi vaikutukseksi - jopa siinä määrin, että saamelaiset ovat lähempänä Volgan kansoja kuin suomalaisia:
    "Interestingly, among the Saami - the population which is often considered as a genetic outlier in Europe - the dominant western component is accompanied by about one third of the eastern component, making the Saami genetically more similar to Volga-Finnic populations than to their closest Fennoscandian-East Baltic neighbors."
    http://dienekes.blogspot.com/2011/08/ichg-2011-abstracts-are-onlineic.html

    VastaaPoista
  2. Kiitos erittäin mielenkiintoisista linkeistä kielitieteen puolelle. Kun olen pohtinut eri lähteitä lukemalla Suomen alueen asuttamista jääkauden jälkeisistä ajoista, olen lukemani ymmärryksellä päätynyt nimenomaan siihen "kansakouluhistoriasta" poikkeavaan käsitykseen, etteivät suomalaiset suinkaan rantautuneet Suomenniemelle vasta vain muutama tuhat vuotta sitten alkaen työntää sitä jo varhain asuttaneita lappalaisia tieltään pohjoiseen. Tuo "suomalais-lappalainen" varhaisasutus olisi siis mielestäni samaa Laatokan pääsuunnasta tänne kulkeutunutta, ja siten myös yhteistä kielijuurta, mutta myöhemmät tulijat sekä suomalaisuuteen että saamelaisuuteen ovat olleet muovaamassa nykysuomalaisia ja nykysaamelaisia väestöinä tai kansoina, miten näitä määrityksiä tai jaotoksia heimojen ja kansojen välillä kukin halunnee vetää. Kielten kehitystä noin pitkässä ajanjaksossa on maallikonkin ymmärryksen mukaan luonnollisesti tapahtunut. Samoin luonnollinen, mutta samalla mielenkiintoinen on yksityiskohtana minusta tieto Suomen alueelle lännestä saapuneiden kielen vaihdosta. Milloin eli kuinka varhain tai myöhään se ajallisesti tapahtui, on minulla vielä opiskelun alla. Ja mitä edustamaasi kielitieteeseen tulee, näyttää tekemiselle ja pohdinnalle löytyvän yhä tilaa sekä tekijöiden että kuluttajien puolella.
    Kirjoitat tuossa saamelaisten geenien itäisestä osuudesta ja että saamelaiset voisivat sen mukaan olla "lähempänä Volgan kansoja kuin suomalaisia". Sikäli kun olen oikeaan suuntaankaan käsittänyt, saamelaiset ovat nykyisellä tavalla etniseksi ryhmäksi rajattuina geneettisesti varsin "kirjava" joukko ja on kaiketi jo aiemminkin todettu heihin liittyvät läntiset ja itäiset geeniperimät. Mikä on minkin osuus ja ajallisuus, se saattaisi vaihdella jos vielä verrattaisiin väestön läntisiä ja itäisiä juuria ja jos jossain vaiheessa mukaan liitettäisiin nykysaamelaisten verisukulaiset metsälappalaiset. Lienee kuitenkin enää mahdotonta löytää niin "puhtaita" verrokkiryhmiä, että niiden perusteella voitaisiin puhua esimerkiksi joistain koko kansanryhmää kuvaavista baski- tai volgalaisjuurista.
    Eli että suomalaiset ja saamelaiset ovat Suomen alueella kehittynyttä alkuperäiskansaa? Joidenkin mielestä saamelaiset suomalaisista saamelaistuneita ja toisten mielestä suomalaiset saamelaisista suomalaistuneita.
    Kyllä näköjään siitäkin on saatu tappelusta aikaan kun rajaa on ryhdytty vetämään intressinä satoja miljoonia vuosia vanhojen Lapin tuntureiden ja niiden luonnonvarojen omistus.

    VastaaPoista
  3. Veikko:
    ”Kiitos erittäin mielenkiintoisista linkeistä kielitieteen puolelle. Kun olen pohtinut eri lähteitä lukemalla Suomen alueen asuttamista jääkauden jälkeisistä ajoista, olen lukemani ymmärryksellä päätynyt nimenomaan siihen "kansakouluhistoriasta" poikkeavaan käsitykseen, etteivät suomalaiset suinkaan rantautuneet Suomenniemelle vasta vain muutama tuhat vuotta sitten alkaen työntää sitä jo varhain asuttaneita lappalaisia tieltään pohjoiseen. Tuo "suomalais-lappalainen" varhaisasutus olisi siis mielestäni samaa Laatokan pääsuunnasta tänne kulkeutunutta, ja siten myös yhteistä kielijuurta, mutta myöhemmät tulijat sekä suomalaisuuteen että saamelaisuuteen ovat olleet muovaamassa nykysuomalaisia ja nykysaamelaisia väestöinä tai kansoina, miten näitä määrityksiä tai jaotoksia heimojen ja kansojen välillä kukin halunnee vetää.”

    Olet geenien osalta oikeassa: suomalaiset eivät kokonaisuutena ole tulleet tänne myöhään ja työntäneet saamelaisia tieltään. Kuitenkin suomen kielen esimuoto näyttää tulleen tänne vasta karkeasti ajanlaskun alun tienoilla, ja osa geeneistämme on siten nuorempaa perua Virosta (näiltä kielen levittäjiltä). Osa geeneistämme on peräisin Suomen varhaisemmilta asuttajilta, jotka viime kädessä puhuivat saamea ennen sulautumistaan suomalaisiin (vain osa siirtyi tieltä pois). Kuitenkin saamen kielikin näyttää olevan Suomessa vain hieman vanhempi tulokas, ja sitä ennen alueemme väestö puhui vuosituhansien ajan jotain sittemmin kadonnutta kieltä (tai kieliä).

    Kieli näyttää maailmanlaajuisestikin olevan ”irrallisesti” leviävä ja helposti vaihtuva; esimerkiksi unkarilaiset ovat geneettisesti keskieurooppalaisia, mutta heidän kielensä on alueella nuori tulokas. Samoin turkkilaiset ovat geneettisesti lähi-itäläisiä eivätkä muistuta paljonkaan itäisiä kielisukulaisiaan. Jokaisen kansan geneettiset ja kulttuuriset juuret ovat paikallisesti yleensä paljon vanhemmat kuin kielelliset juuret, ainakin Euraasiassa missä kaikki laaja-alaiset kielikunnat (indoeurooppalainen, uralilainen, turkkilainen, sino-tiibetiläinen jne.) ovat levinneet nykyisille alueilleen sangen myöhään.

    Veikko:
    ”Kirjoitat tuossa saamelaisten geenien itäisestä osuudesta ja että saamelaiset voisivat sen mukaan olla "lähempänä Volgan kansoja kuin suomalaisia". Sikäli kun olen oikeaan suuntaankaan käsittänyt, saamelaiset ovat nykyisellä tavalla etniseksi ryhmäksi rajattuina geneettisesti varsin "kirjava" joukko ja on kaiketi jo aiemminkin todettu heihin liittyvät läntiset ja itäiset geeniperimät. Mikä on minkin osuus ja ajallisuus, se saattaisi vaihdella jos vielä verrattaisiin väestön läntisiä ja itäisiä juuria ja jos jossain vaiheessa mukaan liitettäisiin nykysaamelaisten verisukulaiset metsälappalaiset. Lienee kuitenkin enää mahdotonta löytää niin "puhtaita" verrokkiryhmiä, että niiden perusteella voitaisiin puhua esimerkiksi joistain koko kansanryhmää kuvaavista baski- tai volgalaisjuurista.”

    Pitää paikkansa, että saamelaiset ovat monijuurinen väestö: heissä näyttää olevan sekä ikivanhaa länsieurooppalaista, vanhaa itäeurooppalaista että nuorempaa volgalaista perimää. Samalla he ovat kuitenkin nykytasolla suhteellisen homogeeninen väestö, eli geeneiltään kuka tahansa saamelainen muistuttaa enemmän toista saamelaista kuin vaikka suomalaista tai ruotsalaista tai maria. Väestönä saamelaisilla on pitkä historia Lapissa, missä he ovat kehittyneet muista eristyksissä yhtenäiseksi kokoomaksi eri suuntien vaikutuksista. (Vaikka siis kieli näyttääkin levinneen sinne myöhemmin, mahdollisesti tuon volgalaisen tekijän mukana.)

    Nuo eri suuntaiset tekijät tulevat näkyviin vasta kun verrataan sopiviin väestöihin, mutta esim. pelkästään suomalaisiin verrattaessa ne ”sulautuvat” vain geneettiseksi saamelaisuudeksi.

    Jaaha, viesti on liian pitkä, pitää katkaista...

    VastaaPoista
  4. Veikko:
    ”Eli että suomalaiset ja saamelaiset ovat Suomen alueella kehittynyttä alkuperäiskansaa? Joidenkin mielestä saamelaiset suomalaisista saamelaistuneita ja toisten mielestä suomalaiset saamelaisista suomalaistuneita.”

    Tavallaan ovat, mutta alkuperäiskansan määritelmässä on sellainen ”hauska” rajaus että enemmistökansallisuus ei voi koskaan olla alkuperäiskansa. Ja kuitenkin kieliyhteisönä ja etnoksena saamelaiset olivat suurimmassa osassa Suomea ennen suomalaisia (vaikka tietysti meissä suomalaisissakin on noiden etelän saamelaisten geenejä); ilmeisesti Lounais-Suomen rannikolla suomalaisten kielellisiä esivanhempia oli niin varhain, ettei saame sinne levinnyt. Ainakaan sen alueen paikannimistössä ei ole varmoja saamen kieleen palautuvia nimiä.

    VastaaPoista
  5. Saamelaiskäräjien johdon puolelta minulle joskus selitettiin, etteivät suomalaiset voi olla alkuperäiskansa koska heillä on oma valtio ja siten asioistaan täysi itsemääräämisoikeus. Toki he ovat myös enemmistö maassaan. Sama selitys päti kuulemma suomalaisten muutamiin kielisukulaisiin kuten virolaisiin. Vaikka tuosta suomalaisten nykyisestä itsenäisyydestä ja virolaisten aiemmastakin voidaan olla monta mieltä, niin kai se sitten niin on. Kun tuota alkuperäisyyskeskustelua käytiin enempi kevyessä sävyssä käräjien kokouksen kahvitauolla, kysäisin miten saamelaisille mahtaisi käydä siinä tapauksessa, että heidän johtajiensa jo nuorina radikaaleina 1970-luvulla kertoma tavoite itsenäisestä Saamenmaasta toteutuisi. En muista miten keskustelu siitä eteni vai jatkuiko kokous tuossa kohdin.
    Niin, vieläkin pohtisin olivatko nuo ennen "suurimmassa osassa Suomea" asuneet sitten nykyaikaisesti rajaten saamelaisia vai suomalaisia.

    VastaaPoista
  6. Veikko:
    "Kun tuota alkuperäisyyskeskustelua käytiin enempi kevyessä sävyssä käräjien kokouksen kahvitauolla, kysäisin miten saamelaisille mahtaisi käydä siinä tapauksessa, että heidän johtajiensa jo nuorina radikaaleina 1970-luvulla kertoma tavoite itsenäisestä Saamenmaasta toteutuisi. En muista miten keskustelu siitä eteni vai jatkuiko kokous tuossa kohdin."

    Heh heh, silloin eivät taitaisi saamelaiset enää täyttää alkuperäiskansan kriteerejä - paitsi jos he olisivat vähemmistö omassa valtiossaan, jos olen oikein käsittänyt.

    Veikko:
    "Niin, vieläkin pohtisin olivatko nuo ennen "suurimmassa osassa Suomea" asuneet sitten nykyaikaisesti rajaten saamelaisia vai suomalaisia."

    Riippuu tarkastelutasosta: heidän geenejään on sekä suomalaisissa että saamelaisissa, mutta kieleltään ja etniseltä identiteetiltään he olivat saamelaisia.

    VastaaPoista
  7. Mutta, mutta... Se saamelaisuuden nykyinen määritelmä ja sillä rakentuva etnisyys? Minusta kun pysyttäisiinkin geeneissä ja muussa todennettavassa saamelaisuuden tai suomalaisuuden määrittelemisessä, oltaisiin näissä pohdiskeluissa kestävällä pohjalla. Nykyinen saamelaismääritelmä vain on pitkälti subjektiivinen ja joskus sisarussarjat halki valikoiva, joten sen varaan ei voi paljon nojata.

    VastaaPoista