24.4.2012 pitämänsä kokouksen päätöksen mukaan
saamelaisyrittäjät ilmoittavat, ettei ILO-sopimusta pidä ratifioida.
”Ratifiointi johtaa turhiin riitoihin saamelaisten kesken ja
muiden alueella asuvien ihmisten kanssa. Sopimus on turha nyky-Suomessa, jossa oikeudet
voidaan hoitaa tavallisilla laeilla”, yrittäjäyhdistys viestittää.
Saamelaisyrittäjien mukaan mikäli alkuperäiskansasopimus
kaikesta huolimatta ratifioitaisiin, tulisi myös saamelaismatkailu- ja muiden
saamelaisyrittäjien olla mukana ratifiointiin liittyvissä neuvotteluissa sekä
lausunnonantajina.
”Saamelaiskäräjät ei voi edustaa yhdistystämme eikä
elinkeinoamme”, yrittäjäyhdistys ilmoittaa.
Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry:n tarkoituksena on muun
muassa edistää ja ylläpitää saamelaisten elinieinoja sekä valvoa saamelaisten
yrittäjien yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja.
Yhdistyksen jäsenet ovat saamelaisia.
Yhdistys lausuu edelleen:
”Vielä olemme sitä mieltä, että ratifioinnissa pitää
huomioida maankäyttönä saamelaisten harjoittama matkailuelinkeino, joka
pohjautuu saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin. Kun mietitään kuka ILO-sopimuksessa
on alkuperäiskansaa, määritelmänä käytetään KHO:n päätöstä 2011:81, jossa on
hyvin huomioitu pohjoisen ihmiset.
Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry kiinnittää maa- ja
metsätalousministeriön huomiota siihen, että ILO-sopimuksen ratifioinnissa
kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti.”
Saamelaisyrittäjien lausunnon on allekirjoittanut
yhdistyksen puheenjohtaja Petteri Valle.
Lausunnossa mainittu korkeimman hallinto-oikeuden (KHO)
päätös on se nimenomainen, jota saamelaiskäräjien johto saamelaisnuorten
järjestön tukemana on vaatinut oikaistavaksi. Päätös huomioi aikaisempia
tulkintoja pitemmälle saamelaiseksi hakeutuvan henkilön polveutumisen ja
itseidentifikaation, kun aiemmin kieli ja saamelaiskäräjien vaalilautakunnan
näkemys henkilön sopivuudesta ovat olleet ratkaisevia.
Oikeusministeri Anna-Maja
Henriksson (r.) pyysi eri ministeriöiltä lausuntoja ILO-sopimuksen
ratifioinnin mahdollisuuksista. Ministeriöt, joita asia ei käytännössä
paljonkaan koske, ovat antaneet lausuntonsa määräajassa eli maaliskuun loppuun
mennessä. Sen sijaan maaoikeusasioissa keskeinen maa- ja metsätalousministeriö
pyysi lausunnolleen jatkoaikaa.
Oikeusministerin mielestä ILO-ratifiointi ei edellytä enää
mitään jatkoselvityksiä. Sopimuksen kohdealueelta eli Lapista on kuitenkin
esitetty moitteita muun muassa siitä, ettei ministeriö ole ainakaan
toistaiseksi vaivautunut tulemaan kentälle kertoakseen mitä kaikkia käytännön
vaikutuksia ja keille sopimuksen ratifioinnista seuraisi.
Eräiden tuoreiden analyysien mukaan sopimus edellyttäisi
jopa 22:n eri lain muuttamista ja eniten muutospaineita kohdistuisi lakiin
metsähallituksesta sekä poronhoitolakiin.
Veikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti